NATO-JÄSENYYS VARMISTUI – SUNNUNTAINA VALITAAN UUSI PÄÄMINISTERI
Viime yö jää Suomen historiaan. Viimeisenä jäsenmaana Turkin parlamentti hyväksyi Suomen NATO-jäsenyyden äänin 276-0. Suomen NATO-jäsenyys varmistui. Nyt toteutuu monen veteraanin toive: Suomi ei ole enää koskaan yksin. Samalla otimme pitkän ja lopullisen askeleen länteen. Palaan tähän viestin lopussa.
SUNNUNTAINA RATKAISTAAN SUOMEN SUUNTA
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys oli poikkeuksellisen vilkasta. Koko maassa ennakkoon on äänestänyt 1,7 miljoonaa suomalaista eli 40,4 %. Pirkanmaalla ennakkoon äänestäneitä on ollut peräti 44,7. Erityisen aktiivisesti ennakkoon on äänestetty Tampereella. Maaseudulla on enemmän perinteisiä äänestäjiä, jotka äänestävät vasta vaalipäivänä. Ääniä on siis edelleen jaossa ja kampanjointi jatkuu aktiivisena loppuun asti. Vaalipäivänä äänestävät monet, jotka haluavat päättää osaltaan vasta aivan lopussa. Vaalit voittaa se puolue, joka saa kannattajansa liikkeelle. Nyt on siis tärkeää vaikuttaa, että lähipiiri käy äänestämässä.
Sunnuntaina valitaan uusi pääministeri ja Suomen suunta seuraavalle neljälle vuodelle. Tilanne kolmen suurimman puolueen välillä on hyvin tasainen. Viimeisissä gallupissa Kokoomus johtaa, mutta PS ja Demarit ovat lähellä. Viimeiset gallupit kuvaavat tilannetta hyvin, koska gallupeihin vastanneiden joukossa on myös monia jo äänensä antaneita.
Kokoomuksen viesti on vastuun kantamisen viesti. Ainoana isona puolueena olemme kertoneet mitä uudistuksia aiomme tehdä työmarkkinoihin ja sosiaaliturvaan ja mistä aiomme säästää. Toivon, että rehellisyys palkitaan. Velaksi eläminen on lopetettava. Vain vastuullinen taloudenpito turvaa palvelut. Petteri Orpo on kokemukseltaan ja osaamiseltaan pääministerin mitat täyttävä henkilö. Ajat ovat vaikeat ja silloin tarvitaan malttia, harkintaa ja yhteistyökykyä.
Olen puhunut viimeisten viikkojen aikana satojen pirkanmaalaisten kanssa. Keskustelujen aiheena ovat olleet arjen huolet koulutuksessa ja terveydenhoidossa sekä epävarma taloustilanne, mikä huolettaa palkansaajia, yrittäjiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita. Myös katujen turvallisuus ja teiden kunto puhuttaa. Maa- ja metsätalouteen liittyvät asiat ovat olleet paljon esillä. Perinteisten arvojen tärkeys on myös korostunut.
Yksittäisenä kohtaamisena syvimmin on jäänyt mieleen äänestäjän kysymys siitä miten kansanedustajana aion toimia. Kysymys kuului lupaanko olla kärjistämättä asioita ja kykenenkö tekemään yhteistyötä myös muiden puolueiden kansanedustajien kanssa? Samaan viittaisi myös tasavallan presidentti valtiopäivien päättäjäisissä puhuessaan sovun siemenistä, joita rajukaan vaalikamppailu ei saa tuhota.
Tuohon kysymykseen vastasin mielelläni. Vastuullista politiikkaa ja yhteistyötä yli puoluerajojen olen aina halunnut tehdä. Vuodet eduskunnassa ovat opettaneet, että kukaan ei saa yksin mitään aikaan. Ei edes yksi puolue. Asioita kärjistämällä voi saada palstatilaa, mutta isänmaan asiaa se ei edistä. Kansanedustajat valitaan hoitamaan yhteisiä asioita yhdessä ja se on meidän työmme. Se on toimintalinjani myös jatkossa, jos saan pirkanmaalaisilta äänestäjiltä mandaatin.
Olen ehdolla Pirkanmaalla numerolla 93.
KAMPANJAN LOPPUKIRI
Tänään ja huomenna kierretään vielä seuraavissa paikoissa:
Perjantaina 31.3.
klo 12.00-13.00 Prisma Kaleva, Tampere
klo 13.30-14.30 Keskustorin vaalimökki, paikalla myös Kimmo Sasi
Klo 15.30-16.00 Toivonkulman vaalikahvila, Sastamala
Klo 16.00-17.00 Sastamalan K-Citymarket
Klo 17.15-18.00 Prisma Sastamala
Lauantaina 1.4.
Klo 9.30-11.00 Vammalan tori, makkaratarjoilu
Klo 12.00-13.00 Yhteistilaisuus Anna-Kaisa Ikosen kanssa, Tammelantori, Tampere
Klo 13.30-14.30 Keskustorin vaalimökki, Tampere
Klo 15.00-15.30 MEP Petri Sarvamaa Tampereella, Teatteripub Sisko ja sen veli, Lapintie 6
NATO-JÄSENYYS ON LOPULLINEN ASKEL LÄNTEEN
Suomen NATO-jäsenyys varmistui viime yönä, kun Turkki viimeisenä jäsenmaana ratifioi Suomen NATO-jäsenyyden. Kyse on historiallisesta hetkestä isänmaalle. Pitkä askel länteen on vihdoinkin otettu. Suomi ei ole enää koskaan yksin.
Olen usealta sotaveteraanilta vuosien varrella kuullut sen opin meille jälkipolville, että älkää jääkö yksin. Presidentti JK Paasikivi muistutti puolestaan, että ”on Venäjä kuinka heikko tahansa, niin se on kyllin vahva Suomeen verrattuna”. Tänäkin päivänä Venäjä on heikko ja haavoittunut, mutta samalla vaarallinen. Ukrainan sota osoittaa, että Venäjän johto tavoittelee edelleen menettämäänsä suurvalta-asemaa omista tappioistaan välittämättä, vaikka suurvalta-asemalle ei ole taloudellisia, poliittisia tai sotilaallisia edellytyksiä.
Suomen maantieteellinen asema on vaikea. Olemme sananmukaisesti idän ja lännen välissä. 90-luvulla näytti, että tuo raja-aita saattaa mataloitua, kun Venäjäkin otti askelia länteen. Hyvin nopeasti toiveet kuitenkin karisivat, kun Venäjän sisällä demokratia hävisi ja Putinin autoritäärinen hallinto voitti. Venäjän askel länteen jäi lyhyeksi ja nyt on jo pitkälti palattu Neuvostoliiton toimintatapoihin. Ihmisoikeuksia ei kunnioiteta, oppositiota ei suvaita, korruptio ja sensuuri kukoistaa ja talous on alistettu maan johdon valvontaan, vaikka omistus onkin muodollisesti yksityistä. On täysin selvää, että tällainen Venäjä on naapureilleen arvaamaton.
Geopoliittisesti maailma on palannut kylmän sodan aikaan. Ainoa muutos on se, että autoritäärisellä puolella johtoaseman on ottanut Neuvostoliiton sijasta Kiina. Läntisellä puolella yhteistyö tiivistyy, koska demokratioiden on puolustettava omaa asemaansa. Ukrainan sodassa ollaan parasta aikaa määrittelemässä vapaan maailman rajoja. Kehitys on hyvin valitettavaa. Suuri osa maailman ihmisistä on autoritäärisissä valtioissa jäänyt rautasaappaan alle.
Epävarmassa maailmassa päättäjien tehtävänä on tehdä kaikkensa suomalaisten turvallisuuden eteen. NATO-jäsenyys on tästä työnäyte. Hyvin nopeasti Ukrainan sodan käynnistyttyä ja kansan mielipiteen käännyttyä NATO-jäsenyyden puolelle poliittinen koneisto heräsi. Prosessia johtivat tasavallan presidentti ja eduskuntapuolueet, jotka yksi toisensa jälkeen tulivat NATO-jäsenyyden kannalle. Kokoomus ja RKP olivat NATO-jäsenyyttä jo vuosia ajaneet, nyt muut seurasivat nopeasti.
Valtaosa NATO-maista ratifioi Suomen jäsenyyden nopeasti, koska Suomi on NATOlle vahvistus, ei heikennys. Suomelle NATO-jäsenyys on lopullinen askel länteen. Me olemme puolemme valinneet ja meidät on nyt otettu täysivaltaiseksi jäseneksi osana länttä. EEC-vapaakauppasopimuksesta alkanut pitkä tie on vihdoinkin kuljettu loppuun. Suomi ei ole enää harmaalla vyöhykkeellä idän ja lännen välissä, vaan on osa länttä. Suomen NATO-jäsenyys lisää meidän turvallisuuttamme, mutta se ei ole keneltäkään pois. Jatkossakin Venäjä on naapurimme ja sen kanssa on tultava toimeen.
Suomen rooli NATOssa tulee määrittymään lähivuosina. Kun Ruotsin jäsenyys vielä hyväksytään, niin on mahdollisuus organisoida paremmin pohjoismaiden ja arktisen alueen puolustusta. Juuri tällä osa-alueella Suomella on eniten annettavaa ja arktinen osaamiskeskus Suomeen voi olla hyvinkin mahdollinen. NATO-tukikohta lienee epätodennäköinen, mutta sitäkään ei kannata sulkea etukäteen pois. Suomi on liittynyt NATOon juuri sen vuoksi, että se nostaa merkittävästi kynnystä uhata Suomen alueellista koskemattomuutta ja sen korkeampi se kynnys on mitä vahvemmin NATO on läsnä Suomessa.
Hyvää ja aurinkoista vaaliviikonloppua!
Terveisin,
Arto
