Eduskuntavaalit ovat käynnistyneet ja kahden ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän aikana jo 11,5 % suomalaista on käyttänyt äänioikeuttaan eli lähes puoli miljoonaa suomalaista on jo äänensä antanut. Se on kuitenkin vasta alkua. Ennakkoäänestys jatkuu tiistaihin asti ja sitten varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2.4. Kantaansa pohtivat antavat äänensä vasta aivan lopussa, joten nyt on oikea aika tehdä vaalityötä ja varmistaa, että lähipiiriin kuuluvat käyvät äänestämässä.
Vaalikentillä ja television väittelyssä tunnelma kiihtyy. Erityisen kovilla kierroksilla kävivät SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, joiden keskustelu meni huutamiseksi ja sormella osoittamiseksi. Petteri Orpo seurasi tilannetta maltilla sivusta ja kommentoi asiallisesti. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi kuka siinä tilanteessa hallitsi hermonsa ja osoitti pääministeriltä vaadittavaa valtiomiestaitoa.
Olen kiertänyt nyt reilut kaksi viikkoa ympäri Pirkanmaata ja käynyt jo lähes kaikissa kunnissa. Toreilla ja markettien pihoissa on tullut käytyä satoja keskusteluja pirkanmaalaisten kanssa. Arjen asiat ja erityisesti taloudellinen epävarmuus nousee vahvasti esille. Pelko rahojen riittämisestä on monilla päällimmäisenä. Yrittäjiä huolestuttaa erityisesti talouden iso kuva ja sen vaikutukset omaan yritystoimintaa. Maaseudun väkeä puhuttaa erityisesti metsien käyttömahdollisuudet ja suojelun uhka sekä maatalouden kannattavuus. Sotepalveluiden toimivuus huolettaa myös monia, samoin nuorten tulevaisuus ja koulujen haasteet.
Yleispoliittisena keskustelunaiheena ylivoimainen on suhtautuminen nykyiseen hallitukseen ja pääministeriin. Olen tavannut satoja pirkanmaalaisia, joille ensisijainen tavoite vaaleissa on pääministerin vaihtaminen ja sen kuulee yleensä jo keskustelun aluksi. Epäilemättä on paljon myös Marinin tukijoita, mutta ne eivät juuri puheilleni tule. On kuitenkin hyvin harvinaista, että suhtautuminen nykyiseen hallitukseen ja erityisesti pääministeriin on näin kaksijakoista. Ei ole hyvä, että politiikka henkilöityy liiaksi.
Vaalien alla aina asiat kärjistyvät. Nyt on kuitenkin ollut poikkeuksellisen paljon erikoisia huhuja liikkeellä. Esimerkiksi Kokoomusta koskien levitetään, että Kokoomus olisi valmis leikkaamaan työeläkeläisten ostovoimaa tai irtisanomaan hoitajia, vaikka juuri päinvastaista olemme esittäneet. Myös Kokoomuksen esittämät tuloveronalennukset on pyritty leimaamaan rikkaiden edun ajamiseksi, vaikka selvästi suurin osa hyödystä kanavoituisi keskituloisille palkansaajille ja eläkeläisille.
Jotkut yrittävät leimata valtionvarainministeriön virkamiesten ehdotuksia Kokoomuksen ehdotuksiksi, vaikka virkamiehet itsekin sanoivat, että he toivat ison listan esityksiä, joista päättäjät voivat valita sopivimmat. Se on toki totta, että ainoana isona puolueena Kokoomus on ottanut vakavasti valtion talouden tilanteen ja vaatinut sopeuttamista, jotta hyvinvointipalveluiden rahoitus voidaan kestävästi turvata.
Toivoa sopii, että kiihkeä vaalitaistelu ei polta siltoja tulevalta yhteistyöltä. Kahden vuosikymmenen aikana olen eduskunnassa oppinut, että kukaan ei saa yksin mitään aikaan. Ei edes yksittäinen puolue, vaan pitää olla laajempi yhteinen tahto, jotta asiat etenevät. Ajat ovat haasteelliset sekä talouden että turvallisuuden osalta. Nyt tarvitaan malttia, harkintaa ja yhteistyökykyä. Jos ajattelet samalla tavalla, niin minua voi äänestää Pirkanmaalla numerolla 93.
Vaalityö jatkuu, hyvää viikonloppua!
Arto
