|
14.1.2022

Arto Satosen viikkoviesti – Olemmeko matkalla uuteen kylmään sotaan?

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla ovat erityisesti olleet esillä turvallisuuspolitiikan isot kysymykset, kun USA ja Venäjä, NATO ja Venäjä sekä ETYJ ja Venäjä ovat neuvotelleet Ukrainan tilanteesta ja muista idän ja lännen välisestä kiistasta. Tähän palaan viestin lopussa, jossa kysyn olemmeko matkalla uuteen kylmään sotaan? Liitteenä myös video samasta teemasta.

Aluksi kuitenkin ajatuksia käynnissä olevista hyvinvointialuevaaleista ja vaalikeskusteluista. Pirkanmaan osalta vaaliasetelma on kutkuttava. Aamulehden tekemän gallupin mukaan SDP ja Kokoomus vahvistettuna yhdellä RKPn ehdokkaalla kisaavat aivan tasa-asemissa kärkipaikasta. Tilanne muistuttaa hyvin paljon Tampereen pormestarin vaalia ja vaalivoitto saattaa ratketa vain sadoilla tai jopa kymmenillä äänillä.

Vaalit tulee voittamaan se puolue, joka saa kannattajansa aktiivisesti liikkeelle. Kannattaa siis käydä äänestämässä ja muistuttaa myös omaa lähipiiriä äänestämisen tärkeydestä. Ensimmäinen hyvinvointialuevaltuusto tulee tekemään isoja päätöksiä siitä, miten Pirkanmaalla terveyspalvelut järjestetään ja missä niitä palveluita annetaan.

YLEn vaalikeskustelujen pohjanoteeraus oli keskisuurten hallituspuolueiden tentti, jossa Iiris Suomela, Li Andersson ja Annika Saarikko kilpailivat siitä kuka lupaa eniten. Basaari oli auki. Tämän kilpailun voiton vei Li Andersson, jonka mukaan Vasemmistoliiton valtuutetut pitävät kiinni jokaisesta seinästä nykyisissä sotepalveluissa ja kaupan päälle vielä poistetaan asiakasmaksut. Valitettavasti Vihreiden ja Keskustan lupaukset eivät olleet juurikaan realistisempia. Kun totuus kuitenkin on, että pelkästään tietojärjestelmien uudistaminen ja palkkaharmonisaatio tulevat maksamaan miljardeja, niin on täysin kornia väittää, että mikään palvelu ei kenellekään tulee siirtymään kauemmaksi tai käyttäjien maksuja voitaisiin alentaa.

Ymmärrän toki, että vaalien alkaa herkästi luvataan sellaistakin mitä ei kyetä pitämään. Erityisen suuri riski tällaisiin lupauksiin on niillä puolueilla, joilla kannatuksen trendi on aleneva tai joiden äänestäjiä on vaikea houkutella uurnille. On kuitenkin muistettava, että pitkässä juoksussa tärkeintä on politiikan uskottavuus. Jos poliitikkojen puheet erkaantuvat arkitodellisuudesta, niin ihmiset menettävät luottamuksensa demokratiaan. Siihen ei ole varaa.

OLEMMEKO MATKALLA UUTEEN KYLMÄÄN SOTAAN ?

Kun olin nuori, niin elimme kaksinapaisessa maailmassa, jossa läntisiä demokratioita ja markkinatalousmaita johti USA ja sitä haastoi sosialistinen leiri Neuvostoliiton ja Kiinan johdolla. Lähes kaikki maailman maat olivat valinneet puolensa. Joitakin harvoja poikkeuksia toki oli, jotka olivat virallisesti puolueettomia.

Suomi oli yksi kummallisuuksista. Me olimme demokratia ja markkinatalousmaa, mutta samalla YYA sopimuksen kautta sidottu yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa, joka oli myös tärkein kauppakumppani. YLEn dokumenttisarja ”Kylmän sodan Suomi” on hyvin analysoinut Suomen kylmän sodan aikaista liikkumavaraa ja suomettumisen merkitystä myös Suomen sisäpolitiikassa.

2020-luvulla maailmassa ei enää ole ideologioiden välistä taistelua. Länsi on toki edelleen liberaaliin demokratiaan perustuva järjestelmä, jossa ihmisoikeudet ovat keskeisellä sijalla. Lännen sisällä on toki voimia, jotka haastavat demokratiaa. Näin on erityisesti USA:ssa, mutta ei ainoastaan siellä. Kiinalla, Venäjällä ja niiden kaltaisilla mailla ei oikeastaan ole ideologiaa, eikä demokratiaa, vaan kansallismielinen autoritäärinen hallinto, joka tarvittaessa käyttää vallassa pysyäkseen kovia otteita sekä kotimaassa että ulkomailla.

Joe Biden on presidenttikaudellaan erityisesti korostanut demokraattisten valtioiden yhteistä arvopohjaa ja USA haluaa tiivistää demokraattisten valtioiden yhteistyötä. Käytännössä tämä on myös vastavoiman luomista Kiinan kasvavalle mahdille. Venäjä puolestaan on pyrkinyt lisäämään yhteistyötä Kiinan kanssa. Venäjä on myös etupiirivaatimuksillaan ja joukkojen keskittämisellä Ukrainan rajalle haastanut EU:ta ja NATOa. Lisäksi Venäjä on aktiivisesti tukenut naapurivaltioidensa autoritäärisiä johtajia Valko-Venäjällä ja Kazakstanissa mielenosoitusten kukistamisessa.

Merkit uudesta kylmästä sodasta ovat ilmassa. Rajalinja on muotoutumassa demokraattisten valtioiden ja autoritääristen valtioiden välille. Demokraattiset valtiot puolustavat kansojen itsemääräämisoikeutta, lehdistönvapautta ja ihmisoikeuksia sekä haluavat edistää näiden arvojen toteutumista kaikkialla maailmassa. Autoritääriset valtiot puolestaan pyrkivät pitämään oman maansa demokraattisen opposition kurissa ja horjuttavat esimerkiksi kyber- ja hybridivaikuttamisella demokratiaa läntisissä maissa.

Suomelle tällaisen uuden vastakkainasettelun muodostuminen ei ole myönteinen asia. Meidän ulkopolitiikkamme on perinteisesti nojannut hyviin suhteisiin kaikkiin suurvaltoihin, vaikka pidämme aktiivisesti esillä esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiä ja ympäristöasioita. Suomi joutuu miettimään mikä on meidän kannalta paras ratkaisu. Länsi on Suomelle luonteva kumppani, mutta silti on tärkeää pitää hyvät kahdenkeskiset välit myös Venäjään. Itsenäisenä maana Suomi itse yhdessä NATO maiden kanssa päättää siitä liitymmekö NATOon vai emme. Se on meidän oikeutemme.

Linkki videoon: https://www.facebook.com/artosatonen/videos/317036226846417

HUOMENNA PETTERI ORPO VIRTUAALIVIERAANA PIRKANMAALLA

Huomenna klo 10-10.30 Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on virtuaalisesti vieraana Pirkanmaan Kokoomuksen tilaisuudessa, jossa toimin haastattelijana. Tervetuloa linjoille, linkki löytyy täältä: https://www.facebook.com/events/4756523457757772/?acontext=%7B%22event_action_history%22%3A[%7B%22mechanism%22%3A%22your_upcoming_events_unit%22%2C%22surface%22%3A%22bookmark%22%7D]%2C%22ref_notif_type%22%3Anull%7D

Hyvää viikonloppua ja muistakaa käydä äänestämässä!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.