|
24.2.2023

Arto Satosen viikkoviesti – Nelipäiväinen työviikko, populismia vaalien alla

Arvoisa lukija,

Ukrainan sodan alkamisesta tulee tänään kuluneeksi vuosi. Eduskunta piti tänään istunnossa hiljaisen hetken ja kävi asiasta ajankohtaiskeskustelun. Ukrainan kansa on taistellut urhoollisesti brutaalia miehittäjää vastaan. Ukrainalaiset puolustavat itsenäisyyttään, vapauttaan, ihmisoikeuksia ja demokratiaa, jotka Venäjä puolestaan haluaa tuhota.

Sodan julmuudesta kertoo se, että vuodessa on kuollut 40 000 siviiliä ja 8 miljoonaa ukrainalaista on joutunut maanpakoon. Rintamalla kuolleiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta vähintään kymmeniä tuhansia on menehtynyt isänmaataan puolustaessaan. Venäjän hyökkäyssotilaita on AFP:n arvion mukaan kaatunut tai haavoittunut 200 000. Mittavat tappiot eivät kuitenkaan Venäjän johtoa hetkauta. Ihmishengillä ei ole heille merkitystä.

Suomi on yhdessä muiden länsimaiden kanssa avustanut Ukrainaa sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Päätös tuoreimmasta apupaketista tehtiin eilen ja se sisälsi mm. 3 Leopard- taisteluvaunua sekä koulutusta niiden käyttöön. Länsimaiden aseapu on ukrainalaisten taistelutahdon ohella ratkaiseva asia sotamenestykselle. Ukrainalle tuen antaminen on välttämätöntä ja se on ainoa keino estää Venäjää muuttamatta maailmanjärjestystä.

Venäjän ja Ukrainan välinen sota ei ole Venäjän ja NATOn välinen sota, vaikka Putin niin väittääkin. Venäjää ei ole kukaan uhannut, vaan Venäjä haluaa laajentaa reviiriään ja alistaa Ukrainan vasallikseen. YK:n yleiskokouksen vaati äänin 141-7 Venäjän välitöntä ja  vetäytymistä Ukrainasta ehdoitta, tyhjää äänesti 32. Suuri enemmistö maailman maista siis tuomitsee Venäjän toimet. Tyhjää äänestäneiden joukossa olivat kuitenkin esimerkiksi Kiina ja Intia, jotka tosi asiassa pitkittävät sotaa lisäämällä kauppaa Venäjän kanssa, mikä on moraalitonta. Vastaan ja tyhjää äänestäneet maat kertoivat koko maailmalle, että he eivät arvosta demokratiaa, ihmisoikeuksia ja kansojen itsemääräämisoikeutta. Se viesti oli tarkoitettu länsimaille. Toivottavasti nyt viimein länsi lopettaa kehitysavun antamisen niille maille, jotka eivät Venäjää tuomitse.

NELIPÄIVÄINEN TYÖVIIKKO – POPULISMIA VAALIEN ALLA

Demarien ja SAK:n puheet nelipäiväisestä työviikosta ovat täyttä populismia. Ajatus siitä, että neljän päivän työstä maksettaisiin viiden päivän palkka tarkoittaisi käytännössä yli 20 prosentin palkankorotuksia. On täysin absurdia kuvitella, että sen paremmin yksityisellä sektorilla, kuin julkisella sektorillakaan olisi tähän varaa.

Suomen talouden suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä työvoimapula, valtionvelka ja sen nousevat korot sekä kotitalouksien tiukka taloustilanne. Näitä kaikkia ongelmia nelipäiväinen työviikko vain syventäisi. Työvoimapula pahenisi, julkinen velka kasvaisi ja kansainvälinen kilpailukyky romuttuisi.

Ekonomistit ovatkin tuominneet nelipäiväisen työviikon suoralta kädeltä. Ekonomistikoneen mukaan 63% ekonomisteista katsoi, että Suomen kansantalous ei kestäisi nelipäiväistä työviikkoa. Kommenteissaan tutkijat toteavat, että vaikka tuottavuuskasvu olisi nopeaakin, ei suuren julkisen sektorin ylläpitäminen mahdollista työajan lyhentämisestä.

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sairaalat ja koulut tarvitsevat viisipäiväisiä työntekijöitä, jotta palvelut pyörivät ja yksityisellä sektorilla työtä on tehtävä viitenä päivänä, jotta verotuloja kertyy niin paljon, että julkiset palvelut voidaan rahoittaa.

Ajatus siitä, että lyhyempi työaika lisäisi työn tuottavuutta on jo lähtökohtaisesti erikoinen. Suuri osa työstä tehdään edelleen aikaan sidottuna. Kun bussikuski ajaa, opettaja opettaa lapsia viitenä päivänä viikossa ja bussikuski ajaa heitä kouluun ja takaisin viitenä päivänä viikossa, niin miten heidän työn tuottavuutensa paranee, jos he tekevät työtä vain neljänä päivänä? Vai siirrytäänkö nelipäiväiseen opetukseen? Vastaavia esimerkkejä löytyy kaikilta aloilta. Poikkeuksia voivat olla erityisen vaativat henkiset tai fyysiset työt, mutta niitä on kaikista töistä vain murto-osa.

On vaikeaa uskoa, että keskustelu nelipäiväisestä työviikosta on edes tarkoitettu johtamaan mihinkään. Se on kiva utopia, joka varmaan kuulostaa monenkin korvaan kivalta. Kukapa ei haluaisi lisää vapaa-aikaa työnantajan kustantamana. Jos kuitenkin yhtään pidemmälle ajattelee, niin ymmärtää, että tämä esitys tulee jäämään vielä kauemmaksi toteutumisestaan kuin vappusatanen aikoinaan.

Kokonaan eri asia on se, että työpaikoilla voidaan toki yksilöllisesti sopia lyhyemmästä työajasta työntekijän ja työnantajan kesken. Ja näin monissa työpaikoissa on tehdäänkin. Se edellyttää kuitenkin työntekijän puolelta vastaantuloa myös palkassa. On itsestään selvää, että työaikaa ei voi lyhentää ja työnantajan kustannuksia kasvattaa yksipuolisella päätöksellä.

SUSIEN KANNANHOIDOLLINEN METSÄSTYS ETENEE

Maa- ja metsätalousvaliokunta sai tällä viikolla äänestyksen jälkeen lain, jolla edistetään susien kannanhoidollista metsästystä. Värikkäiden vaiheiden jälkeen asiasta päätettiin kolmannessa kokouksessa, kun Keskusta ja RKP lopulta asettuivat Kokoomuksen, PS:n ja KD:n rintamaan viemään hallituksen omaa esitystä ja valiokunnan mietintöä eteenpäin. Vastaan äänestivät Vihreät ja tyhjää äänestivät demarit. Asia etenee vielä ensi viikolla täysistuntoon ja tulee siten päätetyksi nykyisessä eduskunnassa.

Ruotsissa susien kannanhoidollinen metsästys on käytössä ja Suomessa asia on nyt etenemässä kansalaisaloitteen pohjalta ratkaisuun. Muutos on tärkeä, koska lähes päivittäin tulee viestejä susien liikkumisesta asutusten lähellä jopa Pirkanmaalla aiheuttaen pelkoa asukkaille. Metsästäjät ovat laajalti toivoneet kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämistä ja nyt tämä asia vihdoin etenee.

TULEVIA TAPAHTUMIA

La 25.2.

klo 11-13 K50-messut, Tampere-talo

klo 13.30 alkaen Teivon ravirata: Lähtö 3  klo 13:50   Arto Satonen -lähtö

Su 26.2.

klo 18-20 Maa- ja metsätalous tiaisuus, Rautialan juhlatalo Vesilahti (Rautiala 17)

Ma 27.2.

klo 18-20 Maatalous ja kotimainen ruoka -teemailta, Brewer’s kabinetti (Risto Rytin katu 42)

Ps. Facebookissani uusin kansantaloustieteen oppitunti https://www.facebook.com/satonen/videos/1338750036858512    

sekä kysymykseni eiliseltä kyselytunnilta https://www.facebook.com/satonen/videos/877201213582537

Hyvää viikonloppua!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.