|
17.2.2023

Arto Satosen viikkoviesti – Työrauhasäännökset pohjoismaiselle tasolle

Arvoisa lukija,

Tällä hetkellä eniten kansalaisia puhuttava asia on AKT:n lakko ja sen vaikutukset ihmisten arkeen ja yrityksiin. On selvää, että kun vienti ja tuonti seisoo, niin vaikutukset heijastuvat nopeasti koko yhteiskuntaan. Tämä ei toki tullut kenellekään yllätyksenä. AKT:lla on pitkä historia yrittää lakkojen avulla irrottautua palkankorotusten yleisestä linjasta omaksi edukseen. Tämä AKT:n lakko on toki laillinen, koska työehtosopimusta ei ole voimassa. Suomalaista työrauhalainsäädäntöä pitää kuitenkin tulevalla vaalikaudella kehittää pohjoismaiseen suuntaan. Palaan tähän viestin lopussa.

KYSELYTUNNILLA ESILLÄ JENGIVÄKIVALTA JA HEIKENTYNEET OPPIMISTULOKSET

Eduskunnan kyselytunti keskittyi tällä viikolla kahteen aiheeseen. Esillä oli katujen turvallisuus ja jengiväkivalta, sekä heikentyneet oppimistulokset.

Kokoomus kysyi arjen turvallisuudesta, joka on ollut viimeisten kuukausien aikana iso asia erityisesti isoissa kaupungeissa, myös Tampereella. Alaikäisten nuorten tekemien rikosten määrä on noussut nopeasti ja jengiytyminen on iso ongelma erityisesti pk-seudulla. Osaltaan kyse on toisen polven maahanmuuttajanuorten heikosta kotoutumisesta, mutta ei pelkästään siitä. Aamulehti puolestaan kertoi tänään pikaruokalan työntekijöihin kohdistuvasta häiriökäyttäytymisestä asiakkaiden taholta. Samoja ongelmia on myös ollut terveydenhoidossa ja koulussa. On sietämätöntä, että ihminen voi työssään joutua pelkäämään asiakkaitaan.

Ruotsissa jengien aiheuttama väkivalta on tehnyt osasta maata erittäin rauhattomaksi ja jopa poliisi pystyy menemään joihinkin kaupunginosiin vain isolla joukolla. Puhutaan jopa lapsisotilaista, joita kokeneemmat rikolliset käyttää apunaan. Ruotsi on viime aikana satsannut todella paljon poliisin resursseihin, mutta järjestystä on vaikea palauttaa, kun se on kerran menetetty. Ruotsalaisten kollegoiden viesti onkin, että toimikaa te suomalaiset ajoissa. Kokoomus on julkaissut tästä asiasta Kari Tolvasen johdolla jo viime vuonna valmistuneen ohjelman, jonka haluamme päätyvän seuraavaan hallitusohjelmaan. Linkki ohjelmaan löytyy täältä https://www.kokoomus.fi/ruotsin-tie-ei-ole-meidan-kokoomuksen-10-toimenpidetta-jengirikollisuuden-torjumiseksi/.

Asialla on kiire ja on käytettävä sekä kovia että pehmeitä keinoja.

Peruskoulun oppilaiden oppimistulokset ovat heikentyneet vuosi vuodelta. Nykyinen hallitus on lisännyt resursseja, mutta tulokset ovat jatkaneet laskuaan. Osan laskusta selittää vieraskielisten eli ns. S2 opiskelijoiden määrän kasvu, mutta se on vain osaselitys, koska heidän määränsä on kuitenkin koko Suomessa pieni. Kattavampi analyysi on, että hyviä oppilaita on entiseen tapaan, mutta heikkojen oppilaiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Erityisesti poikien oppimistulokset ovat keskimäärin heikentyneet.

Kyse on todella isosta asiasta, koska Suomi menestyy vain osaamisella. Nyt Viro on ohittanut meidät Pisa-tuloksissa ja tasoittaa myös sosioekonomisia eroja enemmän koulutuksen avulla kuin Suomi. Virosta on tulossa uusi koulutuksen mallimaa ja juuri niillä samoilla keinoilla, joilla Suomikin aiemmin menestyi. Olennaista on työrauha luokissa ja opettajan auktoriteetin kunnioitus lasten ja vanhempien silmissä.

Suomessa on tehty viime vuosina paljon uudistuksia opetussuunnitelmiin ja opetusmenetelmiin, joita olisi nyt tulosten heikentyessä syytä arvioida kriittisesti. Esimerkiksi inkluusio on ideana hieno, mutta voidaanko se toteuttaa realistisilla resursseilla siten, että se parantaa oppimistuloksia? Ovatko useiden opettajien yhdessä pitämät yhteisoppitunnit järkeviä ? Pitäisikö kännykät poistaa oppitunneilta? Meneekö opettajan aikaa liikaa raportointiin ja erilaisiin projekteihin perustyön sijasta? Miten koulun ja vanhempien välistä yhteistyötä voidaan kehittää siten, että se palvelee oppimistuloksia, eikä vie kohtuuttomasti opettajan työaikaa?

Vastaavia kysymyksiä on varmasti paljon muitakin ja mielelläni otan vastaan näkemyksiä ja kommentteja käytännön opetustyötä tekeviltä. Tärkeintä on kuitenkin nyt se, että asiaa ei paineta villaisella, vaan puututaan heikkeneviin oppimistuloksiin. Kyse on lasten ja nuorten valmiuksista pärjätä elämässä ja koko Suomen kilpailukyvystä.

TYÖRAUHASÄÄNNÖKSET POHJOISMAISELLE TASOLLE

Lakko-oikeuksia määrittelevä lainsäädäntö perustuu keskeisiltä osiltaan vuoden 1962 lainsäädäntöön. Kyse on siis erittäin vanhasta lainsäädännöstä, jota ei ole päivitetty vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Erityisen tärkeää on, että Suomen työrauhaa turvaava lainsäädäntö on kilpailukykyinen suhteessa meidän kilpailijamaihin. Esimerkkejä uudistamiseen voi siten ottaa muista pohjoismaista, kuten Ruotsista, jossa lakkoja on todella vähän.

Lakko-oikeus on toki keskeinen työntekijän oikeus, jonka vastinpari on työnantajille mahdollistettu työsulku. Lakko-oikeus on olemassa silloin, kun ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta. Esimerkiksi nyt käynnissä oleva AKT:n lakko on siten laillinen.

AKT:lla on siis juridinen oikeus lakkoon. Moraalinen oikeus onkin sitten ihan eri asia. Yli 300 000 palkansaajaa on jo tällä kierroksella tehnyt työehtosopimuksen ja palkankorotusten yleinen linja on muotoutunut erityisesti teknologiateollisuuden ja teollisuusliiton tekemän ratkaisun pohjalta. Tällä kierroksella nimenomaan SAK on pyrkinyt koordinoimaan sitä, että sen jäsenet saavat samantasoisen sopimuksen eri toimialoilla. Tähänkin yhtälöön sopii huonosti se, että yksi liitto yrittää satamat sulkemalla saada itselleen paremmat edut. Tässä ei toki ole mitään uutta. Näin AKT on toiminut tärkeissä tilanteissa ennenkin, mm. esimerkiksi kikyä tehtäessä.

AKT:n lakko on suhteeton vaikutuksiltaan. Päivässä Suomessa viedään tavaroita 280 miljoonan euron edestä, mikä on nyt pääosin keskeytynyt. Myös tuonti seisoo ja se merkitsee esimerkiksi vaikeuksia polttoainejakeluun, jos lakko jatkuu. AKT:lla on toki oikeus lakkoon, mutta järkeä ja suhteellisuutta pitäisi olla myös lakko-oikeuden käytössä.

Tarve päivittää lakko-oikeutta ei koske tätä akuuttia tilannetta, mutta työrauhan vahvistamista kylläkin. Suomessa ovat sallittuja esimerkiksi poliittiset lakot, jotka eivät siis kohdistu työnantajaan, vaan esimerkiksi maan hallituksen linjauksiin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa nämä ovat erittäin harvinaisia. AY-liikkeellä on tietenkin oikeus järjestää mielenosoituksia poliittisista asioista, mutta kohtuullista olisi, että niihin osallistutaan vapaa-aikana, eikä työnantajan kustannuksella.

Vieläkin suurempi ongelma Suomessa liittyy tukilakkoihin. Tukilakot ovat sinällään laillisia, mutta niistä puuttuu suhteellisuuden taju. Tässäkin AKT on erinomainen esimerkki. Keiteleen kiista koski yhden yrityksen työehtosopimusneuvotteluja ja sen seurauksena AKT pysäytti koko Suomen viennin. Kärpästä ammuttiin tykillä. Kohtuullisuus olisi paikallaan ja tulisi säätää lailla.

Kolmas asia on laittomat lakot, joista toki on Suomessa säädetty sakkorangaistukset. Ruotsissa laittomat lakot voivat johtaa jopa korvausvelvollisuuteen, minkä vuoksi ne ovat käytännössä loppuneet. Suomessakin olisi syytä kiristää laittomista lakoista maksettavia sakkoja. Kaiken erikoisinta on se, että nykylain mukaan laittoman lakon tukilakko voi olla laillinen. Se tuskin sopii kenenkään järkeen.

Kaiken tärkeintä tietenkin työmarkkinoilla on, että asioista pystytään sopimaan. Sopimusjärjestelmän kehittäminen ja valtakunnan sovittelijan resurssien vahvistaminen on siten perusteltua. Nyt käynnissä olevalla kierroksella täytyy antaa tunnustusta niille työntekijä- ja työnantajaliitoille, jotka ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kyenneet löytämään toimivan kompromissin. Valitettavasti meillä on myös AKT:n kaltaisia liittoja, jotka eivät näe yhteisen edun merkitystä.

KAMPANJA-AVAUS TÄNÄÄN KLO 18 HAAPASEN HUVILALLA TAMPEREELLA, HUOMENNA

KLO 9.30 VAMMALAN TORILLA JA TOIVONKULMASSA

Avaan eduskuntavaalikampanjani tänään. Kampanja-avauksessa ovat mukana europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja lisäksi etäyhteydellä suoraan Münchenin turvallisuuskonferenssista Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen. Omassa puheenvuorossani esittelen kampanjani pääteemat – 10 teesiä tulevalla vaalikaudelle.

Mukaan mahtuu vielä. Tervetuloa!

Ps.

Sunnuntaina 19.2. klo 15.00 olen puhumassa taloudesta ja turvallisuudesta Oriveden liikuntahallilla ennen OrPon peliä.

Maanantaina 20.2. klo 13.00 Satosen sumpit kahvila Aniittassa Kauppahallissa.

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.