Arto Satosen viikkoviesti – Oppositio haastoi budjetin, hallitus perääntyi poliisien määrärahoissa

Tämä viikko on ollut budjettiviikko ja tässä viestissä analyysiä viikon kulusta. Tällä viikolla Ulkopoliittinen instituutti täytti 60 vuotta ja Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö piti siellä linjapuheen Suomen ulkopolitiikan peruspilareista, jota myös käsittelen tässä viestissä. Lopuksi vielä näkemyksiä Elokapinan järjestämästä Mannerheimin tien tukkimisesta, jota en voi hyvällä tahdollakaan ymmärtää.

OPPOSITIO HAASTOI BUDJETIN – HALLITUS PERÄÄNTYI POLIISIEN MÄÄRÄRAHOISSA

Kokoomuksen Petteri Orpo osoitti tällä viikolla, että oppositiostakin voi vaikuttaa. Kokoomus uhkasi hallitusta välikysymyksellä, jos YT neuvotteluihin ajautuneelle poliisille ei löydy 30 miljoonaa euroa, jotta poliisit voidaan pitää töissä ja valmistuvat poliisit palkata töihin. Koko oppositio tuki Kokoomuksen vaatimusta. Budjettikeskustelun yhteydessä pääministeri Sanna Marin ja valtionvarainministeri Annika Saarikko lupasivatkin hallituksen antavan lisää rahaa poliiseille. Tosin summa jäi epäselväksi. Näyttää kuitenkin siltä, että vihdoin tässä asiassa järki on voittamassa.

Budjettikeskustelua hallituksen puolelta hallitusti tyytyväisyys talouskasvusta ja työllisyyden noususta. Oppositiosta tuotiin esille talouden laajempaa kuvaa. Talouskasvu on hiljenemässä jo tulevina vuosina, pitkäaikaistyöttömyys on ennätystasolla, vaikka ollaan työvoimapulassa ja ylipäätään koko kasvu perustuu keskuspankkien maailmanlaajuiseen rahan painamiseen.

Velkavuori on Suomellakin kasvanut ja kasvaa edelleen rajusti, vaikka ollaan korkeasuhdanteessa. Myös velan suhde bruttokansantuotteeseen kasvaa. Tämän rahan painamisella aikaan saadun keinotekoisen nousun perässä odottaa todennäköisesti romahdus ja silloin hyvä kysymys on miten Suomi on siihen varautunut? Tätä näkökulmaa pohdin omassa budjettipuheessani, johon linkki löytyy täältä https://www.facebook.com/satonen/videos/169629895321834

 

TASAVALLAN PRESIDENTTI: SUOMEN LINJA NOJAA NELJÄÄN PILARIIN

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö piti UPI:n 60-vuotisjuhlissa ulkopoliittisen linjapuheen, jossa hän kertasi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset pilarit.

Niinistön mukaan nämä 4 pilaria ovat:

– Oma uskottava puolustus, maanpuolustustahto ja riittävä aseistus

– Länsi-integraatio ja kumppanuudet, kahden ja kolmen väliset suhteet pohjoismaiden, USA:n, Iso-Britannian kanssa, EU:n yhteisen puolustuksen kehittäminen ja NATO kumppanuus sekä optio jäsenyydestä

– Venäjä -suhde, kahdenvälisen keskusteluyhteyden säilyttäminen, vaikka emme hyväksykään kaikkia Venäjän toimia, kuten Krimin laitonta liittämistä Venäjään, emmekä suvaitse sitä, että Venäjän toistuvaa turvautumista epävakauttaviin toimiin

– Kansainvälinen järjestelmä, laaja koko ihmiskuntaa koskeva turvallisuus, YK

Linkki presidentin puheeseen löytyy täältä https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008297966.html

 

ELOKAPINAN TOIMINTAPAA EI VOI HYVÄKSYÄ

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on koko historian ajan ollut laillisuuden, järjestyksen ja viranomaisten kunnioittaminen. Kokoomukselle tämä on ollut johtolanka jo Svinhufvudin ajoista lähtien. Demokratia on olemassa juuri sitä varten, että asiat päätetään kansanvaltaisesti ja asioita voi muuttaa vaalien kautta, jos ajatuksilleen saa riittävästi kannatusta.

Demokratiaan kuuluu olennaisena oikeutena oikeus osoittaa mieltä. Tätä tehdään jatkuvasti, isommalla tai pienemmällä voimalla. Aika ajoin mielenosoituksilla on myös pystytty nopeasti vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, koska mielenosoittajilla on ollut laaja kansan tuki. Olennaista kuitenkin on se, että mieltäkin osoitetaan järjestäytyneesti.

Elokapinan tarkoitus ei ole ollut osoittaa mieltä hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaan, vaan julkisuutta asialle on haettu tukkimalla teitä ja aiheuttamalla siten vaikeuksia muille ihmisille. Tällaista toimintaa ei voi demokratiassa hyväksyä, oli asia mikä hyvänsä. Poliisi teki aivan oikein tyhjentäessään kadut. Jos mielenosoitus jatkuu eduskunnan pihassa, niin siinä se voi jatkua pitkäänkin, jos intoa riittää. Muiden ihmisten elämän vaikeuttaminen mieltä osoittamalla ei kuitenkaan kuulu demokratiaan.

Elokapinan edustajat ovat viitanneet kansalaistottelemattomuuden vaikuttavuuteen historiassa. Nämä viittaukset kertovat siitä, että ei lainkaan ymmärretä mistä on kyse. On aivan eri asia eletäänkö demokratiassa vai diktatuurissa. Diktatuurissa on vain vähän mahdollisuuksia saada asiaansa esille ja silloin kansalaistottelemattomuus on keskeinen keino yrittää vaikuttaa. Sen sijaa demokratiassa tällaista ei tarvita. Demokratiassa päätöksiä tekevät kansalta mandaatin saaneet henkilöt. Lait muuttuvat, jos kansan enemmistön näkemys muuttuu. Demokratiassa siis riittää, kun vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Demokratiassa ei tarvita kansalaistottelemattomuutta.

Lain ja järjestyksen kunnioittamisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että sen puolustamisessa ei livetä kertaakaan. Jos yksi laiton mielenosoitus sallitaan, niin se johtaa toiseen ja kolmanteen. Jos jokainen itse saa päättää minkä asian takia voi estää toisia liikkumasta Mannerheimintiellä, niin siellä ei kohta ajeta lainkaan. On siis pidettävä kiinni laista ja järjestyksestä mielen osoittamisessa, oli kyse mistä asiasta tahansa.

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto

 

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.