|
8.10.2021

Arto Satosen viikkoviesti – Aktiivimalli kakkosen paluu

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla eduskunnan edessä on ollut aikamoinen meininki. Elokapina on pitänyt telttaleiriä Pikkuparlamentin edessä ja toiselta puolen tietä on soitettu sodan ajan musiikkia valtavalla pauhulla. Poliisiauto on ollut välissä. Mieleen on jälleen palautunut se kuinka arvokas asia on edustuksellinen demokratia. Kun asioita ryhdytään ratkaisemaan kadulla, niin siitä ei seuraa mitään hyvää kenellekään.

Tällä viikolla on ollut talousarvioaloitteiden jättöaika ja myöskin Sipilän ajan aktiivimalli kakkonen teki paluun Marinin hallituksen esityksenä. Näistä aiheista tässä viestissä.

LIIKENTEEN SUJUVUUTTA LISÄÄ VÄYLILLE VT3 JA VT11

Tein talousarvioaloitteet liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamisesta valtateillä 3 ja 11. Kehitettäviä väyliä on toki paljon muitakin. Pirkanmaan ykköstoiveena tällä hetkellä on moottoritien saaminen välille Tampere-Orivesi, mikä on Suomen vilkkain kaksikaistainen väylä. Tämä on kuitenkin mittaluokkaa isompi asia.

Valtatie 3 merkittävää kehittämistä tehdään parasta aikaa Hämeenkyrössä, jossa ohitustien tekeminen jatkuu. Nyt ei saisi kuitenkaan unohtaa kolmostien tärkeitä parannuskohteita Ikaalisissa ja Parkanossa, jotka myös kuuluvat Hämeenkyrön ohella kolmostien kehittämissuunnitelmaan. Sen vuoksi esitänkin 4 ME Ikaalisten Mansoniemi-Riitiala välin tie- ja risteysjärjestelyihin, sekä 13 ME määrärahaa Parkanon Alaskylän mutkien muuttamiseksi liikenneturvallisiksi.

Valtatiellä 11 Tampere-Pori välillä sekä tavara- että henkilöliikenne on kasvanut nopeasti erityisesti välillä Nokia-Häijää. Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta voitaisiin parantaa tällä välillä merkittävästi toteuttamalla Murhasaaren ohituskaistat. Tähän kohtaan olisi perusteltua myös rakentaa riista-aita ja parantaa valaistusta. Tässä kyse on 10 ME:n täsmähankkeesta, jonka suunnitteluvalmius on hyvä.

AKTIIVIMALLI KAKKOSEN PALUU

Tällä viikolla työministeri Tuula Haatainen esitteli edeltäjänsä Jari Lindströmin valmisteleman aktiivimallikakkosen, jota nykyinen hallitus kutsuu pohjoismaisen työvoimapalvelun malliksi. Tosi asiassa kyse on lähes samasta esityksestä, joka Sipilän hallitukselta jäi toteuttamatta vasemmisto-opposition ja AY-liikkeen rajusta vastustuksesta johtuen. Nykyisen hallituksen tekemät muutokset Lindströmin alkuperäiseen esitykseen ovat hyvin pieniä.

Marinin hallitus ansaitsee kiitoksen aktiivimalli kakkosen tuomisesta eduskuntaan. Aivan kuten Sipilän kauden lopulla, niin tälläkin hetkellä ollaan työvoimapulassa, jolloin on perusteltua edellyttää työttömiltä aktiivista työn hakemista. Mitä nopeammin avoimet työpaikat täyttyvät, sitä parempi. Kansantalouden kannalta merkittävää on myös se täytyykö työpaikka kotimaisella työttömällä vai ulkomailta tulevalla työntekijällä. Jos työpaikka täyttyy suomalaisella työttömällä, niin hyöty on kaksinkertainen, koska veronmaksu alkaa ja työttömyyskorvaus loppuu.

Haatainen esityksessä työttömän pitää hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa. Jos työpaikkoja ei hae, niin se voi johtaa huomautuksen kautta karenssiin eli työttömyysturvan määräaikaiseen menettämiseen. Juuri tämä oli Sipilän hallituksen valmistelevan esityksen ydin ja juuri sama on nyt myös Marinin hallituksen esityksen ydin. Haatainen esityksessä karenssiaikoja on hieman lievennetty, mutta perusidea on täysin sama.

Aktiivimalli kakkosen on arvioitu lisäävän työllisyyttä 10 000 hengellä. Tässä työllisyystilanteessa arviota voi pitää realistisena. Hyvässä työllisyystilanteessa monet työnsä menettäneet työllistyvät nopeasti uudelleen, kun vain työtä aktiivisesti haetaan. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien kohdalla polku takaisin työelämään on pidempi ja vaatii yksilöllistä palvelua. Osalla se tarkoittaa osaamisen päivittämistä, joillakin terveysongelmien ratkaisemista. Yksilöllisen läpikäynnin kautta osa päätyy myös eläkkeelle, kun työkyky ei enää ole työmarkkinoille riittävä.

Muissa Pohjoismaissa on aktiivisella työnhaun mallilla, hyvillä työvoimapalveluilla ja kannustamalla sosiaaliturvalla saatu nostettua työllisyysastetta Suomea korkeammalle. Kyse on isosta asiasta sekä yksilötasolla, että kansantaloudellisesti. 30000 työttömän työllistyminen parantaisi julkista taloutta lähes miljardilla vuodessa. Tärkeintä on kuitenkin se, että moni pääsisi työllistymisen kautta paremmin elämän syrjään kiinni ja oma toimeentulo paranisi merkittävästi.

Marinin hallitus on lopultakin ymmärtänyt sen, että Sipilän hallituksen perusajatus aktiivimallikakkosessa  oli täysin oikea ja sen vastustaminen oli viime kaudella vain oppositiopolitiikkaa. Realiteettien tunnustamisesta hallitus ansaitsee kiitoksen.

Hyvää viikonloppua!

Arto Satonen

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.