Arto Satosen viikkoviesti – Ravintolatuki kaipaa vielä hiomista, yleistukea tarvitaan

Arvoisa lukija,

 

Ensimmäisiä realistisia arvioita Koronakriisin talousvaikutuksista on saatu sekä Suomesta että maailmalta. Ravintoloiden tuki saatiin vihdoin eteenpäin, mutta yleistuen osalta päätöksiä ei vielä ole. Tässä viestissä lisäksi ajatuksia myös päättyneestä perustulokokeilusta. 

 

VIHRIÄLÄN TYÖRYHMÄN ARVIO TALOUDESTA

 

Vesa Vihriälän johtama talousviisaiden raportti julkistettiin tänään. Se on tylyä, mutta realistista luettavaa. Vihriälän työryhmä ennustaa tälle vuodelle jopa 9 prosentin BKT:n alenemaa ja seuraavalle vuodellekin vain 0,9% kasvua elvyttävän budjetin avulla. Valtionvelan ennustetaan nousevan vuoteen 2030 mennessä jopa 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

 

Vihriälän työryhmän keskeinen viesti on panostaminen koulutukseen, isoihin infrahankkeisiin, työurien pidentämiseen molemmista päistä, paikallisen sopimisen lisäämiseen ja veronkorotusten kohdentaminen haittaveroihin. 

 

Raportti kokonaisuudessaan löytyy täältä https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162224/VN_2020_13.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Suomen Yrittäjien gallupin mukaan 10% yrityksistä on menettänyt koko liikevaihtonsa,  30% yli puolet ja 20% on maksuvaikeuksissa. Nämä tiedot ovat huolestuttavia ja lisää tukitoimia tarvitaan pian. Lisäksi yhteiskuntaa on pakko lähteä hallitusti avaamaan, muuten edessä on hallitsematon konkurssiaalto. Ensimmäisiä askeleita avaamiseen suuntaan onkin tällä viikolla otettu.

 

Uutiset ovat huolestuttavia myös maailmalta, mikä vaikuttaa suoraan Suomen vientinäkymiin. USA:ssa 69% kotitalouksista ilmoittaa tulojensa vähentyneen korona-kriisin seurauksena ja suhteellisesti pahiten kärsineessä Iso-Britanniassa maan keskuspankki pitää mahdollisena jopa 14% laskua bruttokansantuotteeseen. Venäjän tilanne on myös erittäin vaikea, mutta sieltä ei ole vielä saatavissa luotettavia lukuja vaikutuksista. 

 

RAVINTOLATUKI KAIPAA VIELÄ HIOMISTA, YLEISTUKEA TARVITAAN

 

Hallitus on kaavaillut ravintolatukeen 123 miljoonan euron tukipaketin, jolla hyvitetään menetettyä myyntiä, sekä tuetaan kriisin jälkeistä palkkaamista. 

 

Perusidea on, että ravintolat saavat korvauksena 15% alentuneesta myynnistä. Eli jos myynti tammikuussa 2020 on ollut 10 0000 euroa ja se on pudonnut 10  000 euroon, niin korvaus on 15% 90 000 eurosta eli 13 500 euroa. 

 

Keskustelua käydään vielä siitä onko oikea vertailukohta tammi-helmikuu 2020 vai esimerkiksi huhti-toukokuu 2019. Jos jälkimmäistä käytetään, niin silloin pitää huomioida liiketoiminnassa tapahtuneet muutokset vuoden aikana, esimerkiksi uusien toimipisteiden perustaminen. 

 

Ravintolat saavat avautuessaan myös 1000 euron tuen jokaista työntekijää kohden, jolle maksavat seuraavaan 3 kuukauden aikana vähintään 2 500 euroa palkkaa. 

 

Yksi kiistanalainen kohta liittyy ravintolatuen ja Business Finlandin kehittämistuen suhteeseen. Olisi loogista, että kehittämistuki ei vaikuta ravintolatuen määrään, kuten hallituksesta on julkisuuteen kerrottu. Tämä rajaus on syytä poistaa eduskunnan käsittelyssä. 

 

Yleistuen osalta päätöksiä odotetaan ensi viikolla. On hyvä muistaa, että ravintolat eivät ole ainoa toimiala, joiden liikevaihto on romahtanut. Samassa tilanteessa on esimerkiksi matkailu ja pitkälti myös henkilöliikenne eli taksit ja bussiyhtiöt. Vakavissa vaikeuksissa ovat myös monet henkilökohtaisia palveluita tarjoavat yritykset kuten kampaamot, hierojat ja kuntosalit, sekä suurin osa erikoiskaupasta, aina vaatekaupasta asuntomyyntiin asti. Myös osa teollisuudesta on kärsinyt paljon. Laajempi tukipaketti on siten tarpeen. 

 

PERUSTULOKOKEILULLA LAIHAT TULOKSET

 

Tällä viikolla saatiin tutkimustuloksia perustulokokeilusta. Se ei ole uutinen, että tulonsaajien tyytyväisyys kasvaa, kun ilmaista rahaa jaetaan. Sen sijaan uutinen oli se, että työllisyysvaikutukset jäivät laihoiksi. 

 

Pitkä-aikaistyöttömyyteen on nyt kokeiltu sekä porkkanaa (perustulo), että keppiä (aktiivimalli) ja kumpikaan ei ole toiminut. Vastaus on Tanskan mallin mukaisesti yksilölliset ja räätälöidyt polut työmarkkinoille. Suomessa tauolla oleville kuntakokeiluille on kiistaton tarve. 

 

Tutkimustulosten viesti on myös se, että erittäin tärkeää on estää valuma pitkä-aikaistyöttömyyteen. Koulusta valmistumisen tai työpaikan menettämisen jälkeen on löydettävä uutta työtä nopeasti. Sen vuoksi kannustimet ja aktiivitoimet kannattaa kohdistaa erityisesti tähän ryhmään. 

 

TEAMS-KOKOUS TÄNÄÄN KLO 18

 

Pidän tänään Teams-kokouksena ja ajankohtaisesta koronatilanteesta. Tervetuloa kuuntelemaan ja kommentoimaan! Mukaan pääsee vastaamalla tähän viestiin tai laittamalla sähköpostia noora.kalli@eduskunta.fi 

 

Hyvää viikonloppua!

Terveisin, Arto

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.