Arvoisa lukija,
Tämän viikon viesti keskittyy erityisesti Business Finlandin rahoituspäätöksiin, joiden osalta ministeriön ohjeistus oli pahasti pielessä. Kriteereitä pitäisi muuttaa ennen kuin tukia jaetaan. Nyt on ehditty jakaa yli 200 miljoonaa euroa kehittämisrahaa ja vasta nyt mietitään tukikriteerien muuttamista siten, että tuet kohdistuisivat paremmin koronasta eniten kärsineille yrityksille ja toimialoille. Tästä sopasta vastuun kantaa hallitus. Eduskunnan tahtotila oli tukea koronasta kärsineitä yrityksiä ja auttaa niitä selviytymään kriisin yli. Toki osa kehittämistukea saaneista, esimerkiksi matkailun ja liikennealan yritykset, tällaisia ovatkin. Vastaavia esimerkkejä löytyy myös teollisuudesta.
Kaikkineen tukien jako on herättänyt ymmärrettävästi pahaa mieltä. Yritykset ovat joutuneet keskenään eri asemaan. Kaikki yritykset eivät tukea edes hakeneet, koska ymmärsivät sen kuuluvan vain niille yrityksille, jotka ovat erityisesti koronasta kärsineet. Joissakin tapauksissa kilpailija on saanut tuen, kun on osannut tehdä hakemuksen paremmin. Lisäksi isojakin summia saaneiden joukossa on myös hyvin pienen liikevaihdon yrityksiä, mahdollisesti jopa pöytälaatikkoyrityksiä. Toki väärin perustein saadut tuet johtavat takaisinperintään, mutta siitä tulee hankalaa, koska joidenkin yritysten toiminta on jo loppunut ennen kuin rahoja saadaan takaisin.
Summa summarum. Tällä tavalla ei voida veronmaksajien rahaa jakaa. Business Finland ja ELY keskukset ovat tehneet työtään voimassa olevan lainsäädännön pohjalta, mutta se ei sovellu nykyiseen tilanteeseen. Tukikriteerit olisi pitänyt päivittää ennen kuin avustuksia lähdettiin myöntämään. Valtioneuvosto olisi voinut muuttaa tukikriteereitä asetuksella.
Pääministeri nosti kriteerien muuttamisen kuitenkin esille vasta sen jälkeen, kun 200 miljoonaa euroa oli jo jaettu. Kriteerit olisi pitänyt tehdä siten, että tukeen ovat oikeutettuja koronasta merkittävästi kärsineet yritykset. Myöhemmin olisi tarvittaessa voitu avata yleinen kehittämistukihaku. Nyt nämä asiat menivät sekaisin ja luottamus poliittisen päätöksentekoon ja hallinnon toimivuuteen sai ylipäätään kovan kolauksen.
Kokoomus on alusta asti esittänyt, että yritysten kassavirtaa voitaisiin parhaiten tukea palauttamalla vuoden alussa maksetut ALVit yrityksille Ruotsin tapaan tai esimerkiksi vapauttamalla työnantajat kolmen kuukauden ajaksi työnantajamaksuista. Nämä olisivat oikeudenmukaisia tapoja, koska ne kohdistuisivat toteutuneisiin kustannuksiin. Työnantajamaksujen määräaikaisella vapauttamisella olisi lisäksi suoraan positiivinen vaikutus työllisyyteen. Jos kriisi pitkittyy, niin hallitus varmasti vielä näitäkin keinoja harkitsee.
ISOJA YLEISÖTILAISUUKSIA AIKAISINTAAN ELOKUUSSA, PÄÄTÖSTÄ KOULUJEN KÄYNNISTYMISESTÄ POHDITAAN, AUKEAVATKO KAHVILAT JA RAVINTOLAT?
Hallitus päätti, että yli 500 hengen yleisötilaisuuksia ei saa järjestää ennen heinäkuun loppua. Jatkon osalta päätökset tehdään kesäkuun alussa. Vapun jälkeen hallitus tekee merkittäviä linjauksia rajoitustoimien jatkosta valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän valmistelun pohjalta.
Esillä on koulujen mahdollinen avaaminen vielä ennen kesälomia, päivitetyt ohjeet kansalaisille ja uudet lisätalousarviot. Yksi merkittävä asia linjattavaksi on kokoontumissääntö. Turvavälistä huolehtiminen on välttämätöntä, niin kauan kuin epidemia kestää. Perhejuhlien ja pienten urheilutapahtumien osalta olennaista on se, että mahdollistetaanko yli 10 hengen kokoontumiset. Ravintoloiden ja kahviloiden sulun jatkosta myös päätetään ja samalla varmasti mietitään milloin ja missä laajuudessa ne olisi turvallista avata. Valmistelussa on myös perustuslakivaliokunnan edellyttämä erillinen tuki kahviloille ja ravintoloille, jotka määrättiin suljettavaksi.
Terveisin,
Arto
