Arto Satosen viikkoviesti – Ahkera keskituloinen häviää

Arvoisa lukija,
 
Tämän viikon poliittista keskustelua ovat hallinneet kansainväliset tapahtumat: Trumpin virkasyyte, korkeimman oikeuden päätös julistaa Boris Johnsonin määräämä parlamentin istuntotauko laittomaksi ja Greta Thunbergin tunteikas ja paljon keskustelua herättänyt puhe YK-viikolla.
 
Tämä viesti keskittyy kuitenkin kotimaiseen keskusteluun budjetin vaikutuksista kansalaisten tuloihin ensi vuonna.

SOSIAALIETUUDET NOUSEVAT – AHKERA KESKITULOINEN HÄVIÄÄ
 
Antti Rinteen hallitus on tehnyt oman arvovalintansa. Se korottaa alimpia sosiaalietuuksia ja alimpia eläkkeitä. Verotukseen tehdään inflaatiotarkistus, mutta palkansaajien sosiaaliturvamaksujen korotuksia ei korvata. Tämä siis tarkoittaa sitä, että keskituloisen suomalaisen palkansaajan kukkaroon jää ensi vuonna vähemmän rahaa.
 
Veronmaksajien Keskusliitto on laskenut, että esimeriksi 3 452 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti on ensi vuonna 30,8%, kun se tänä vuonna on 30,4%. Verotuksen kiristyminen leikkaa nettopalkastaan 160 euroa vuodessa. Verotus kiristyy ensi vuonna Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan kaikilla palkansaajilla, joiden kuukausitulo on yli 2 301 euroa.
 
Veronkiristys tulee palkansaajien sosiaalimaksujen korotuksesta, joten se ei kohdistu eläkeläisiin. Osa keskituloista saa myös sosiaalietuuksia, jolloin muutos heidän käteen jäävässä tulossa riippuu siitä, nouseeko verotus enemmän kuin sosiaalietuudet.
 
Kyse on kuitenkin merkittävästä linjan muutoksesta. Sipilän hallitus kevensi tuloverotusta yhteensä 1,4 miljardilla eurolla inflaatiotarkistusten lisäksi. Näillä korvattiin sosiaalimaksujen korotukset. Ajatuksena oli, että yrittäjälle tai palkansaajalle jää työstään vähintään yhtä paljon käteen kuin aiemmin. Tällä linjauksella tuettiin myös ostovoimaa ja siten työllisyyttä kotimarkkinoilla. Nyt suuri osa palkansaajista saa selvästi vähemmän käteen, mikä tuntuu monissa perheissä.
 
Rinteen hallituksen linjauksilla on myös negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Kun sosiaalietuuksia korotetaan ja aktiivimallin leikkuri poistetaan, niin työttömän toimeentulo paranee suhteessa pienipalkkaista työtä tekevään. Suomeksi sanottuna tuloero pienipalkkaista työtä tekevän ja työttömyysturvaa saavan työttömän välillä kutistuu. Tällöin laskee kannustin ottaa työtä ja erityisesti ottaa osa-aika työtä vastaan. Negatiivinen työllisyysvaikutus on arvioitu olevan 16 000 henkilötyövuotta.
 
Erityisesti maksumieheksi joutuu sellainen työntekijä tai yrittäjä, joka joutuu käyttämään autoa työmatkoihin. Bensiini – ja dieselveron 6,5 sentin korotus tuntuu merkittävästi tilipussissa niille, joilla on pitkät työmatkat.
 
On mielipidekysymys, kuinka suurina nyt tehtäviä muutoksia pidetään. Linjaero edelliseen hallitukseen on kuitenkin selvä. Sipilän hallitus tähtäsi siihen, että ihmisten toimeentuloa parannetaan lisäämällä työpaikkoja. Tuloksena olikin 130 000 uutta työpaikkaa ja monissa perheissä toimeentulo parani työllistymisen kautta.
 
Rinteen hallituksen ensisijainen tavoite on korottaa sosiaalietuuksia. Tätä voi pitää inhimillisenä, mutta samalla se tarkoittaa, että jatkossa verorasitus kohdistuu entistä kovempana ahkerille keskituloisille ja siltä osin, kun sosiaalietuuksien korotukset rahoitetaan velanotolla, niin maksajiksi jäävät tulevat veronmaksajat eli lapset ja nuoret.
 
Hyvää viikonloppua toivottaen!
 
Arto 

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.