Arvoisa lukija,
Tämän viikon viesti keskittyy Antti Rinteen hallituksen budjettiriihen tuloksiin ja erityisesti sen vaikutuksiin Pirkanmaalle.
TUULEN TUPAA RAKENNETAAN – KOKOOMUKSELTA VÄLIKYSYMYS
Antti Rinteen hallituksen ensimmäinen budjetti on talouspoliittinen täyskäännös. Kyseessä on oman eduskunta-aikani löysin budjetti. Pysyviä menoja lisätään päätösperusteisesti 1,1 miljardilla jo ensi vuonna, valtion omaisuutta myydään miljardilla ja budjettialijäämä kasvaa 2 miljardiin. Suomi tekee siis elvyttävän budjetin taloudellisen kasvun jatkuessa. Keynesiläisyys on unohdettu. EVAn arvio oli tyly. Jos Rinteen hallitus jatkaa linjallaan vuoteen 2023 asti, niin seuraavalla hallituksella on edessä 10 miljardin sopeutus, kuten aikoinaan Sipilän hallituksen aloittaessa. Tuulentupaa siis rakennetaan.
Hallituksen linja on se, että menot kohdennetaan etupainotteisesti ja tuloja odotellaan jälkikäteen. Tässä olisi oma logiikkansa, jos tuloja olisi näköpiirissä. Hallitus on laskenut tilien menevän tasan, jos työllisyys nousee 60000. Budjettiriihestä ei tullut ainuttakaan työllisyyttä edistävää toimenpidettä. Sen sijaan ekonomistit arvioivat hallituksen toimien laskevan työllisyyttä 16000 hengellä, kun esimerkiksi aktiivimallista luovutaan ja työnteon kannustimet keskituloisten verotuksen kiristymisen kautta heikkenevät. Nimenomaan heikosta työllisyyspolitiikasta ja löperöstä talouspolitiikasta Kokoomus tekee hallitukselle välikysymyksen.
Hyvä kysymys on mihin hallituksen logiikka perustuu? Pääministerin mukaan kyse on jälkisyklisestä talouspolitiikasta eli valtion menoja lisäämällä pyritään jatkamaan talouskasvua. Tämä olisi uskottavampaa, jossa valtaosa menoista olisivat tulevaisuusinvestointeja. Valitettavasti näin ei ole. Logiikka on selvästi poliittinen. Kaikki puolueet saivat lisää rahaa juuri niihin asioihin, jotka olivat hallituspuolueille kaikkein tärkeimpiä (SDP: Pienet eläkkeet, KEPU: Maatalouden ympäristötuki, VIHR: Luonnonsuojelualueet, VAS: Pienimmät sosiaalietuudet, RKP: OMn korotukset). Hallituksen kiinnipitävä voima on se, että velkaa tehdään yhdessä, jotta kaikki saavat rahaa haluamiinsa kohteisiin.
Toki pääosa hallituksen tekemistä menonlisäyksistä menee hyviin kohteisiin. Kun valtiontaloudessa on takana monta tiukkaa vuotta, niin on selvää, että on paljon kohteita, jotka ovat joutuneet odottamaan. Nyt kun budjettirajoitteesta on luovuttu, niin rahaa riittää kaikkialle. Valitettavasti raha on lainattua ja sen maksajiksi jäävät lopulta kaikki suomalaiset. Jo tässä vaiheessa maksumiehiksi joutuvat erityisesti työssään autoa tarvitsevat keskituloiset. Rahaa hallitus siis osaa jakaa, mutta sen kerääminen on hakusessa.
PIRKANMAALLE RAHAA TEILLE JA RAUTATEILLE
Pirkanmaalle tuli rahaa muutamaan tärkeään kohteeseen. Pääradan suunnittelun rahoitus välillä Helsinki- Tampere-Seinäjoki on nyt varmistettu, samoin Tampere-Jyväskylä välin suunnittelu. Tampere-Pori radalle myönnettiin 40 ME tasoristeysten poistamiseen. Jos kaikki tasoristeykset saadaan poistettua, niin matka-aika esimerkiksi Vammalasta Tampereelle tulee lyhentymään merkittävästi, todennäköisesti n. 10 minuuttia.
Tieosuuksilla tulee jo aiemmin päätetyn Hämeenkyrön ohitustien lisäksi rahoitus ohituskaistoille Tampere-Orivesi välille, johon käytetään 10,5 ME. Tampere-Orivesi on Suomen vilkkain kaksikaistainen tieosuus, jota on kehitettävä johdonmukaisesti. Tämä on vasta pieni alku. Lopullinen tavoite tulee olla moottoritien rakentaminen. Tierahaa tuli 1,6 ME myös valtatielle 12, jolla parannetaan Sastamalassa Ellivuoren ja Kiikan liittymiä.
BUDJETIN VERONKIRISTYKSET JA MENONLISÄYKSET
Tässä kootusti tärkeimpiä yksittäisiä tietoja budjettiriihestä.
– Keskituloisen (3500 euroa/kk) verotus kiristyy ensi vuonna 160 euroa
– Bensiinin ja Dieselin vero kiristyy n. 6,5 senttiä litralta
– Kotitalousvähennystä leikataan, enimmäismäärä putoaa 2400 – 2250 euroa, osuus työkorvauksesta putoaa 50 prosentista 40 prosenttiin. Tämä merkitsee, että esimerkiksi 1000 eurolla siivousapua ostava ikäihminen häviää 100 euroa
– asuntolainojen korkovähennystä leikataan
– tupakkavero ja virvoitusjuomavero nousee
– parafiinisen dieselin yritystukea leikataan 120 ME
– koulutukseen pysyviä menonlisäyksiä vuodelle 2020 alle 100 ME, lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotukset palautetaan (67 ME v.2020)
– hoitotakuun parantamiseksi 160 ME v.2021 (ei riitä 0,7 henkilömitoitukseen)
– mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen 60 ME vuosille 2020-22
– korotukset pieniin eläkkeisiin 183 ME ja perusturvaan 40 ME (Korotus jää pieneksi suhteessa Rinteen eläkelupaukseen)
– kehitysyhteistyöhön lisätään n. 100 ME
– puolustusvoimille 4,5 MRD hävittäjähankintoihin ja Laivue hankkeeseen 1,08 MRD
– perusväylänpidon rahoitukseen 362 ME v. 2021
– poliisien lisäpalkkaukseen 7,5 ME (htv 7500, ei vielä puolueiden viime vaalikaudella yhteisesti sopima 7850…)
– Kunnille tälle vuodelle 237 ME
– Luonnonsuojelu 100 ME
– Maatalouden ympäristökorvaukset 130 ME
Hyvää viikonloppua toivottaen!
Arto
