Arvoisa lukija,
Tässä viestissä asiaa autoverosta, turvallisuuden takaamisesta mielenosoituksissa ja uusista köyhyysluvuista.
AUTOVEROSTA LUOVUTTAVA HALLITUSTI
Suomen autokanta on länsi-Euroopan vanhimpia. Suomeen kohdistuu vaatimuksia liikenteen päästöjen merkittävästä vähentämisestä. Suomi on iso maa, jossa asutus on laajalti levinnyt ja useimmilla ihmisillä oma auto on käytännössä ainoa mahdollinen ja järkevä kulkuväline. Autoilusta ei myöskään saa tulla kohtuuttoman kallista. Nämä reunaehdot määrittelevät sen kehikon, jonka puitteissa autoveroa on muutettava.
Liikenteeltä kerättiin vuonna 2017 8,3 miljardia euroa ja liikenteeseen käytetään verovaroja vuosittain noin 2 miljardia euroa. Väliin jäävällä summalla on viime vuosina rahoitettu työttömyyden aiheuttamat kustannukset, jotka ovat olleet viime vuosina 6 miljardin tasolla. Autoveron tuotto oli vuonna 2017 hieman alle miljardin ja ajoneuvoveron tuotto 1,1 miljardia.
Autoveroa ei voida poistaa hetkessä, koska se aiheuttaisi autokauppaan vakavan markkinahäiriön. Muutokset on tehtävä vähitellen ja portaittain. Uuden hallituksen on kuitenkin määriteltävä polku, jossa verotuksen painopiste siirtyy vähitellen auton ostamisesta auton käyttämiseen. Tämä on ainoa mahdollinen tapa parantaa liikenneturvallisuutta ja pienentää päästöjä. On huomioitava, että autoveron pieneneminen ei hyödytä vain uutta autoa hankkivaa. Edun saa myös se, joka vaihtaa esimerkiksi 10 vuotta vanhan auton 5 vuotta vanhaan autoon.
MIELENOSOITUKSIIN 24 TUNNIN VAROITUSAIKA
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen, jossa mielenosoitusten ennakkoilmoitusaikaa pidennetään 6 tunnista 24 tuntiin. Tämä on kannatettava muutos, koska se antaa poliisille enemmän aikaa valmistautua mielenosoituksiin.
Oikeus osoittaa rauhallisesti mieltä kuuluu länsimaiseen yhteiskuntaan. Osa mielenosoituksista poikii nykyään vastamielenosoituksia, jolloin konfliktin riski on merkittävästi suurempi. Poliisi tarvitsee riittävän ajan organisoida työtään siten, että se kykenee turvaamaan mielenosoittajien, vastamielenosoittajien ja ennen kaikkea sivullisten turvallisuuden.
Esimerkit Ranskasta, Saksasta ja muualta Euroopasta ovat huolestuttavia. Jos poliisi ei kykene takaamaan turvallisuutta, niin mielenosoitukset muuttuvat helposti anarkistien johtamiksi mellakoiksi, jotka johtavat yksityisen ja yhteisen omaisuuden tuhoihin, sekä mahdollisesti jopa ihmishenkien menetyksiin. Onneksi Suomessa on toistaiseksi selvitty pienin vaurion.
UUDET KÖYHYYSLUVUT: TULONSIIRTOJEN VARASSA ELÄVIÄ ENTISTÄ ENEMMÄN
Uusimpien köyhyyslukujen mukaan Suomessa asuu 250 000 ihmistä kotitalouksissa, joiden lähes kaikki tulot tulevat tulonsiirroista. Vuonna 2010 heitä oli 195 000. Tämä on erittäin huolestuttavaa kehitystä. Jos trendi jatkuu samanlaisena, niin veronmaksajien rahat eivät riitä mihinkään. Jo nyt Suomi käyttää EU maista eniten rahaa sosiaaliturvaan suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Tästä tuloksesta on vedettävissä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin nuorten syrjäytyminen on saatava estettyä. Siinä voidaan ottaa oppia Islannin erinomaisista tuloksista, jotka on saavutettu vanhempien, koulun, urheiluseurojen ja valtion yhteistyöllä. Toiseksi aktivoinnissa on otettava oppia Ruotsista ja Tanskassa, jossa pitkäaikaistyötöntä ei päästetä syrjäytymään oman onnensa nojaan, vaan aktiivisuutta edellytetään kaikilta.
Hyvää viikonloppua toivottaen!
Arto
