|
21.12.2018

Arto Satosen viikkoviesti – talouskehityksen tilanne ja tulevaisuus

Arvoisa lukija,

Tässä tulee tämän vuoden viimeinen viikkoviesti, palataan asiaan seuraavaksi loppiaisen jälkeen. Tässä viestissä vedän yhteen viimeaikaista talouskehitystä ja tuon esille kaksi eri skenaariota siitä mihin Suomea ollaan kevään vaalien jälkeen viemässä vaalituloksesta riippuen.

 
Tässä viestissä on liitteenä myös Tilastokeskuksen tuore verotaulukko, joka kertoo esimerkiksi sen, että yli 40 000 euroa vuodessa tienaavat maksavat yli 95% ansiotuloverosta. Se kertoo myös verotuksen progressiota, keskituloisten verotasosta, sekä keski- ja hyvätuloisten osallistumisesta yhteiskunnan rahoittamiseen. Eduskunnassa käytävässä keskustelussa nämä faktat tahtovat usein vihervasemmisto-opposition taholta unohtua.
 

 
TYÖN LINJA VAI NÄIVETTYMISEN TIE? 
 
Tällä vaalikaudella Suomen julkinen talous on saatu tasapainoon. Valtio kykeni 900 miljoonalla eurolla jopa lyhentämään velkaa vuonna 2018. Apuna oli toki kertaluonteisina eriä, mutta tärkeää on, että valtion velan kasvu saatiin estettyä. Huonoimmillaan vuoden 2008 laman jälkeen valtio otti vuosittain velkaa 8-9 miljardia eli lähes 15 prosenttia menoistaan. Nyt ollaan siis tasapainossa. Velan kokonaismäärä n. 104 MRD on kuitenkin korkealla tasolla ja esimerkiksi yhden prosenttiyksikön korkojen nousu veisi miljardi euroa valtiolta vuodessa.
 
Pidemmällä aikavälillä Suomella on isot haasteet. Vuoden 2019 kasvu todennäköisesti jää 1, 5 prosenttiin ja kasvun ennustetaan vakiintuvan lähivuosina 1 prosentin tasolle. Samalla kestävyysvaje nousee väestön ikärakenteen eli ikääntymisen ja syntyvyyden vähäisyyden vuoksi 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
 
Tällä vaalikaudella työpaikkojen määrän kasvu on ollut 115 000. Hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta toteutuu ja ennusteen mukaan työllisyysaste nousee harjoitetun talouspolitiikan, parantuneen yritysten kilpailukyvyn ja korkeasuhdanteen ansiosta vielä vuoteen 2021 asti, ollen silloin 73,3%. Tämä taso ei ole kuitenkaan riittävä kestävyysvajeen kattamiseen.
 
Suomella onkin kaksi vaihtoehtoista skenaariota: Jatkaa työn linjalla tai valita näivettymisen tie. 
 
Työn linja tarkoittaa sitä, että seuraavan vaalikauden tavoitteeksi asetetaan 75 % työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä ja 78-80% työllisyysasteen vuoteen 2027 mennessä. Muissa Pohjoismaissa on päästy selvästi Suomea korkeampaan työllisyysasteeseen, joten tavoite on realistinen, mutta se ei toteudu itsellään. Se edellyttää työn linjan mukaisia uudistuksia.

Työn linja:

 
– Huolehditaan kansainvälisestä kilpailukyvystä (kustannuskilpailukyky, verotus)
– Lisätään paikallista sopimista
– Edistetään yksinyrittäjyyttä ja otetaan pienten yritysten työllistämispotentiaali käyttöön
– panostetaan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen
– puretaan kannustinloukkuja uudistamalla sosiaaliturvaa
– pidetään sosiaaliturva vastikkeellisena ja kannustavana, sekä luodaan työtä vailla oleville polkuja työelämään
– helpotetaan ulkomaisen työvoiman rekrytointia ja markkinoidaan Suomea ulkomaalaisille huippuosaajille
 
Näivettymisen linja:
 
– pidetään kiinni kaikista saavutetuista eduista (yritystuet) ja pidetään työmarkkinat jäykkänä
– perheyritysten verotusta kiristetään, yrittäjävähennys poistetaan
– työttömyysturvan kannustavuus unohdetaan
– ulkomaiselle työvoimalle ei anneta tilaa
– etuisuuksia korotetaan velkarahalla
 
Näivettymisen linjan seurauksena työllisyyskehitys hiipuu, valtion talous muuttuu pysyvästi alijäämäiseksi, julkisten palveluiden rahoituspohja romuttuu, eikä ole varaa pitää huolta ympäristötavoitteiden toteutumisesta. Siitä seuraa yhteiskunnallisten ongelmien kärjistyminen. Tämä on Ranskan ja Italian tie.
 
Tulevissa vaaleissa ensi keväänä suomalaiset saavat valita kumman tien näistä haluavat. Kyse on siis linjavaalista ja Suomen suunnasta. Olen ehdokkaana siksi, että haluan Suomen jatkavan Työn linjalla.
 
Kiitokset tästä vuodesta, hyvää Joulun aikaa ja onnellista vuotta 2019!
 
Arto
 
P.S. Vuoden 2018 viimeiset Satonen sumpit Tampereen Kauppahallissa kahvila Anitassa pe 28.12. Klo 13 alkaen, tervetuloa!

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.