Arvoisa lukija,
Petteri Orpon hallitus joutui kehysriihessä kovaan paikkaan. Marinin hallituksen perintö nykyiselle hallitukselle oli karu. Kesällä hallitusohjelmaa laadittaessa tehtiin jo päätökset valtion talouden kuuden miljardin euron tasapainottamistoimista. Syksyn ja talven aikana kävi ilmi, että tämäkään ei riitä, vaan kehysriihessä tarvittiin välittömiä ja nopeasti vaikuttavia lisätoimia. Uhkana oli EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen, sekä mahdollisesti myös luottoluokituksen lasku, valtionvelan korkojen nousu ja negatiivinen kierre.
Kreikan tielle ajautuminen olisi todellinen uhka, jos julkista taloutta vahvistavia päätöksiä ei kyettäisi tekemään. Se merkitsisi isoja heikennyksiä sosiaaliturvaan, palveluihin ja eläkkeisiin, sekä kovia veronkorotuksia. Yli varojensa ei voi elää valtiokaan. Nyt tehdyt päätökset antavat kovaa maata jalkojen alle ja välitön kriisin uhka väistyy. Tämä on asioiden iso kuva ja se on syytä muistaa.
Ratkaisut eivät syntyneet helposti. Kukin hallituspuolue nimesi edustajan ns. Marttisen ryhmään, joka kävi yhdessä valtionvarainministeriön virkamiesten kanssa valtion budjetin läpi rivi riviltä ja teki viikkojen työn, jolla pohjustettiin hallituksen päätökset. Valtion budjetti käytiin läpi erittäin huolellisella tarkkuudella ja sen pohjalta tehtiin päätökset. Tämä työ ansaitsee ison kiitoksen.
Kun tasapainottamista on tehtävä, niin se väistämättä myös tuntuu. Osa säästöistä on varmasti sellaisia, että mikään hallitus ei olisi niitä tehnyt kuin pakon edessä. ALV:n korotus ei ole iloinen asia, mutta välttämätön tässä tilanteessa. Kaikki muut vaihtoehtoiset veroratkaisut olisivat olleet huonompia työllisyyden ja talouskasvun näkökulmasta. ALV:n korotuksen vaikutusta helpottaa se, että inflaatio on taittunut ja korot todennäköisesti laskevat vuoden kuluessa. Yhdessä palkkojen nousun kanssa se merkitsee, että palataan korona-ajan jäljiltä normaaliaikaan ja ostovoima kääntyy jälleen nousuun.
Veroratkaisut toteutettiin siten, että tavoitteisiin päästiin, mutta kukaan ei kärsi kohtuuttomasti. Pienimmät eläkkeet jätettiin rauhaan, koska niiden ostovoimaa ei voi leikata. Keskitason eläkkeissä verotus kiristyy hieman ja korkeimpien eläkkeiden raippavero jatkuu. Korkeimpien ansiotulojen verotus kiristyy myös hieman.
Säästöjen ohella rakennettiin palikat tulevalle kasvulle. Käyttöön otetaan puhtaan siirtymän investointien verohyvitys, jotta Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa suurinvestoinneista. Valtion pääomasijoitusyhtiöön tehdään 300 miljoonan euron sijoitus, millä tavoitellaan yhdessä yksityisen rahan kanssa n. 900 miljoonan kokonaisuutta kasvuyrityksille. Lisäksi huolehditaan Fingridin ja Gasgridin investointikyvystä koko maassa. Lisäksi panostetaan vahvasti TK-investointeihin ja otetaan käyttöön ammattidiesel raskaalle liikenteelle v. 2027.
Hallitus teki kehysriihessä myös muutamia täsmäpanostuksia. Lasten ja nuorten hyvinvointiin, mm. koulukiusaamisen ehkäisyyn (5 M€), lahjoitusvähennys yksityishenkilöiden lahjoituksiin nuoriso-, liikunta -, urheilu- ja lapsijärjestöille (15 M€) ja aikuiskoulutustuen korvaavaan järjestelmään (10 M€), sekä maatalous-, elintarvike- ja biotaloussektorin huoltovarmuuteen ja viennin edistämiseen (10 M€) .
Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen vakava, vaikka akuutti kriisi saatiinkin kehysriihen päätöksillä torjuttua. Toivoa sopii, että tilanteen vakavuus koko yhteiskunnassa ymmärretään. Hyvä merkki on, että ainakin toistaiseksi maassa vallitsee työrauha. Lakkoilemalla Suomi ei nouse, vaan parantamalla suomalaisen työn kilpailukykyä.
Satosen sumppeja nautitaan kahtena perättäisenä maanantaina eri puolilla Pirkanmaata:
- ma 22.4. klo 14.00-14.45, Kahvila Wilhelmiina, Koskelankatu 8, Mänttä-Vilppula
- ma 29.4. klo 12.00-13.00, Kahvila Aniitta, Tampereen Kauppahalli, Tampere
Tervetuloa juttusille ja sumpeille!
Hyvää viikonloppua!
Arto
