Arvoisa lukija,
Eduskunta on ollut kuluneen viikon istuntotauolla. Valiokunnat kuitenkin kokoontuvat tarpeen mukaan ja työrauhalakia on käsitelty tälläkin viikolla. Lain käsittely on jo valiokunnissa varsin pitkällä, mutta vielä ei ole tarkalleen tiedossa, milloin laki on suuren salin käsittelyssä. Eduskunta päättää myös voimaantuloajasta. Yleensä voimaantulo on varsin nopeasti lain valmistumisen jälkeen.
SAK jatkaa edelleen lakkojaan, jotka ovat täysin ylimitoitettuja suhteessa lakimuutoksiin. Ne myös aiheuttavat suurta vahinkoa erityisesti vienti- ja tuontiyrityksille, sekä niiden alihankkijoille. Lakot ovat osoittaneet, että on täysin välttämätöntä säätää poliittisille lakoille pelisäännöt. Voimassa oleva laki, joka mahdollistaa sen, että milloin tahansa ja millä syyllä hyvänsä, voidaan julistaa pitkä poliittinen lakko, on kestämätön.
Lakkojen taustalla on toki keskusteltu eri osapuolien kanssa. Tapasin erikseen SAK:n ja Suomen Yrittäjien johtoa paikalliseen sopimiseen liittyen. Näkemyseroja on edelleen, mutta molemmille tahoille siedettävän ratkaisun löytäminen muutamasta keskeisestä yksityiskohdasta voisi olla mahdollista. Asiaa on kuitenkin vaikea edistää, kun lakot jatkuvat.
Pyynnöstäni parasta aikaa on käynnissä Katariina Murron ja Millariikka Rytkösen selvitystyö, jossa he kartoittavat edellytyksiä saada käyntiin neuvottelu uudesta työmarkkinamallista. Tähän neuvotteluun valtiosihteeri Mika Nykäsen selvityksen pohjalta olisivat lähtökohtaisesti kaikki osapuolet valmiita, mutta SAK jumittaa neuvotteluihin lähtemistä muiden asioiden takia. Työnantajapuoli on valmis neuvotteluihin. Murron ja Rytkösen tehtävänä on yrittää löytää polku eteenpäin.
Pääministeri Petteri Orpo on selkeästi todennut, että hallitusohjelman mukaisten työmarkkinauudistusten keskeinen sisältö tullaan viemään läpi. Se ei sulje pois sitä, että yksittäisistä lakiesityksen kohdista voidaan keskustella etujärjestöjen kanssa. Näin on jo tehtykin. Esimerkiksi SAK on jo saanut läpi joitakin työttömyysturvaan, paikalliseen sopimiseen ja työrauhaan liittyviä näkemyksiään. Hallitus ei kuitenkaan voi keskustella vain yhden etujärjestön kanssa, vaan muutoksia tehtäessä on otettava huomioon myös muiden asianosaisten näkökulma.
Viime kädessä kyse on kulttuurin muutoksesta. Aiemmin Suomessa on ollut hallituksia, jotka joko eivät ole edes yrittäneet tehdä muutoksia työmarkkinoilla tai ovat tehneet vain kaikkien työelämäosapuolien hyväksymisiä uudistuksia, jolloin tärkeät reformit ovat jääneet tekemättä. Sipilän hallitus uudisti työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa, mutta sekin perääntyi joistakin keskeisistä uudistuksista lakon ja lakon uhan edessä.
Nyt näin ei voida enää toimia. Suomen talouden tilanne on niin vakava, että uudistukset on vietävä eteenpäin. Yksityiskohdista voidaan toki keskustella ja sovitella ja niin tehdäänkin. Isosta kuvasta ei kuitenkaan voida tinkiä, eikä yhdelläkään etujärjestöllä voi olla veto-oikeutta uudistuksiin.
Hyvää pääsiäistä!
Arto
Ps. Pidetään peukkuja playoffseissa oleville pirkanmaalaisille suosikkijoukkueille jääkiekossa ja lentopallossa!
