Arto Satosen viikkoviesti – IPCC:n raportti

Arvoisa lukija,

Tämän viikon suurin asia on ollut IPCC:n raportti ilmastonmuutoksesta, jossa vaaditaan maailman maita toimiin, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Tässä viestissä omia havaintojani asiasta.

Tällä viikolla myös oikeusministeriö julkisti lakipaketin, jolla rangaistuksia kiristetään. Esimerkiksi sakon muuntorangaistus palautetaan. Tämä tarkoittaa, että toistuvasti myymälävarkaudet johtavat linnatuomiot, kuten pitääkin. Jatkossa halutaan myös varmistaa nykyistä perusteellisemmin, että rikoksen uusijat ovat yhteiskuntakelpoisia ennen pääsemistä ehdolliseen vapauteen. Tämäkin on tärkeä asia. Oikeusministeri Antti Häkkänen ansaitsee tunnustuksen tiukentuneesta kriminaalipolitiikasta, mikä parantaa kansalaisten turvallisuutta.

 

TAVOITE: LÄMPENEMINEN TULEE PYSÄYTTÄÄ 1,5 ASTEESEEN -IHMISKUNTA ISOJEN HAASTEIDEN EDESSÄ

 

IPCC:n ilmastoraportti lähtee siitä, että ilmaston lämpeneminen tulee pysäyttää vuoteen 2100 mennessä 1,5 asteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan. Ero 1,5 ja 2 asteen välillä on merkittävä, esimerkiksi merenpinnan aiheuttamat vaaratilanteet koskevat 10 miljoonaa ihmistä vähemmän. Nykyisillä päätöksillä ollaan lähempänä kolmen asteen, kuin 1,5 asteen lännen lisäystä, joten kaikki maailman valtioiden ja kansalaisten on tehtävä enemmän.

 

Tärkeimmässä roolissa ovat tietenkin isot maat Intia, Kiina, USA ja Venäjä. Paljon riippuu myös siitä, saadaanko kehitysmaiden räjähdysmäinen väestönkasvu hallintaan. Perheiden koko on suoraan yhteydessä ihmisten vaurauteen. Keskiluokan kasvaessa väestönkasvu hyytyy. Vapaa kaupan edistäminen, teknologian edistyminen ja hyvin kohdennettu kehitysyhteistyö ovat siten avainasemassa, jotta erityisesti Aasian, Afrikan ja latinalaisen Amerikan maat pystyvät hillitsemään päästöjen kasvua.

 

Suomenkin on tehtävä osuutensa. Pääministeri Juha Sipilä onkin kutsunut kaikki puoluejohtajat keskusteluun Suomen linjauksista. On tärkeää keskustella siitä mitkä ovat suomalaisten kannalta tehokkaimmat, kansalaisille soveltuvimmat ja kansantaloudellisesti kestävimmät keinot vähentää päästöjä, lisätä hiilen sidontaa/talteenottoa, ja tehdä Suomi päästöneutraaliksi.

 

Tässä muutamia omia ajatuksiani raportin ja siitä käydyn keskustelun johdosta:

 

1. YDINVOIMA on päästöttömänä energiana erittäin keskeinen keino lähivuosikymmeninä vastata ilmastonmuutokseen, koska ottaa aikansa ennen kuin uusiutuvat energiamuodot voivat korvata fossiilisen energian. Samaan aikaan on toki edelleen panostettava uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinko ja tuulienergiaa tuotekehitykseen.

 

2. METSÄT ovat tärkeä hiilinielu. Suomi on sitoutunut siihen, että metsien vuosittainen kasvu ylittää merkittävästi niiden käytön. Tällä hetkellä kasvu on 110 miljoonaa kuutiota ja käyttö on lähivuosiksi suunniteltu 70-85 miljoonan kuution tasolle, mikä on ekologisesti kestävä ja työllisyyden kannalta oikea taso. Kestävä metsänhoito ja uusien metsien istuttaminen ovat tärkeitä keinoja ja niitä Suomi voi myydä myös maailmalle.

 

3. ENERGIANSÄÄSTÖ ja PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN teknologiaa edistämällä on keskeinen keino torjua ilmastonmuutosta. Suomi on kannattanut mm. tiukkoja päästörajoja polttomoottoriautoille. Suomella on myös hyvin monella alalla CLEAN TECH-osaamista, jolle avautuu maailmalla markkinointia, kun ympäristövaatimuksia kiristetään. Tiukemmat vaatimukset ovat siten myös liiketoimintamahdollisuus Suomelle.

 

4. TEHOKAS JOUKKOLIIKENNE VÄESTÖKESKITTYMIIN

Suomi on harvaanasuttu maa, jossa joukkoliikenteen kehittämisellä on rajalliset mahdollisuudet ja yksityisautoja tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Silti meidän pitää panostaa hyvin joukkoliikenneyhteyksien kaupunkien välillä, jotta liikenteen päästöjä saadaan tehokkaasti vähennettyä. Tärkeää on myös edistää kävelyä ja pyöräilyä.

 

5. MITÄ KUKIN MEISTÄ VOI TEHDÄ?

Jokainen meistä voi myös tekemään jotakin. On se sitten kierrätystä, luontoystävällisempi asunnon lämmitysjärjestelmä, viileämpi yölämpötila, hallittu vedenkäyttö, kotimaan lomamatka ulkomaisen lennon sijasta, ruokatottumukset, jokin matka pyörälläkin tai joukkoliikenteellä oman auton sijasta, tai mitä hyvänsä. Asioita, joita voi tehdä on useita. Pitkälti kyse on asenteesta.

 

Jokainen voi tehdä jotakin hyödyllistä, minkä ei tarvitse silti rajoittaa arkielämää. Elämä on täynnä valintoja ja omassa elämässään voi tehdä monia valintoja ympäristön hyväksi luopumatta mistään olennaisesta.

 

Kansakuntana on kuitenkin katsottava kokonaisuutta. Suomen tulee tehdä osuutensa ja toimia edelläkävijänä, mutta samalla on oltava realisteja. Eniten ympäristön hyväksi pystyvät tekemään ne maat, joilla on siihen parhaiten varaa. Siten kansalaisten hyvinvointi, kansantalous ja ympäristönsuojelu ovat toisiaan tukevia, eivät vastakkaisia asioita.

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

 

Arto

 

 

P.S. Suuren valiokunnan delegaatio tutustuu johdollani ensi viikon alussa Italian taloustilanteeseen, jolla saattaa olla vaikutuksia euroon ja koko globaaliin talouteen. Tästä lisää seuraavassa viestissä.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.