Arto Satosen viikkoviesti – Ruotsin vaalit

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti keskittyy kansainvälisiin kysymyksiin. Olin seuraamassa Ruotsin vaaleja Tukholmassa ja tämä viesti keskittyy tuon vaalin analysoimiseen.

RUOTSI PATTITILANTEESSA

 

Ruotsin vaalit päättyivät käytännössä tasapeliin porvarillisen Allianssi-blokin ja punavihreän Blokin välillä. Jälkimmäisellä on valtiopäivillä yksi paikka enemmän, mutta liitto on selvästi hajanaisempi, koska sosiaalidemokraatit eivät suostu hallitusyhteistyöhön Vasemmistoliiton kanssa. Ruotsidemokraatit olivat odotetusti vaalien voittaja, mutta 17,5 prosentin tulos oli selvästi alle ennakoidun.

 

Äänestysaktiivisuus oli Ruotsissa aivan huippulukemissa eli peräti 87,1. Se kertoo siitä, että vaalit koettiin kansalaisten keskuudessa poikkeuksellisen tärkeiksi. Sosiaalidemokraatit ja Moderaatit olivat vaalien häviäjiä suhteessa aiempiin tuloksiin. Molemmat kuitenkin nostivat viimeisen viikon aikana kannatustaan selvästi galluppeja korkeammalle. Tästä johtopäätös on, että moni äänestäjä valitsi sittenkin tosi paikan tullen luotettavamman perinteisen vaihtoehdon ruotsidemokraattien sijasta.

 

Vihreät oli lähellä pudota jopa 4 prosentin äänikynnyksen alle ja oli suuri häviäjä, mutta pääsi niukin naukin parlamenttiin. Pieniä vaalivoittajia olivat Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Vasemmistoliitto.

 

Vaalien ylivoimaisesti tärkein teema oli maahanmuutto, maahanmuuttajien integroiminen ja sisäinen turvallisuus. Esillä oli myös terveydenhoidon pitkät jonot ja lähiopetustuntien määrä kouluissa. Puolustuspolitiikan rooli jäi pienemmäksi, vaikka aiemmin näistä odoteltiin NATO-vaaleja. Nyt valtiopäivillä on kuitenkin NATO jäsenyyttä vastustava enemmistö, koska siinä NATO-asiassa Ruotsidemokraatit ovat vasemmiston linjoilla jäsenyyttä vastaan. Ruotsissa kirjoiteltiin vaalien alla ruotsidemokraattien Venäjä-yhteyksistä, joiden tiiviys jäi kuitenkin epäselväksi.

 

Moderaatit kampanjoi voimakkaasti sisäisen turvallisuuden teemalla. Esillä oli poliisivoimien vahvistaminen, jengiläisten tekemien rikosten rangaistusten tuplaaminen ja tiukempi maahanmuuttopolitiikka. Demarit puhuivat myös sisäisen turvallisuuden puolesta. Todennäköisesti demarien kannatusta nosti myös aivan vaalikamppailun lopussa lanseerattu ylimääräinen lomaviikko lapsiperheille, vaikka sitä ehdotusta pidettiinkin laajalti lehdistössä populistisena.

 

Hallituksen muodostamisesta tulee erittäin vaikeaa. Ruotsidemokraattien äänestäjät haluavat ehdottomasti pääministerin vaihtuvan. Moderaattien Ulf Kristersson oli kyselyssä Stefan Löfveniä suositumpi pääministeriehdokas Ruotsidemokraattien äänestäjien keskuudessa selvin prosentein 71-4. Kristerssonin valinta vaikuttaa siten todennäköiseltä, mutta riskinä on Allianssin hajoaminen. Keskustalle ja Liberaaleille on vaikea hyväksyä valtaanpääsyä Ruotsidemokraattien avulla, koska molemmat korostivat kampanjassaan nimenomaan olevansa vastavoima Ruotsidemokraateille.

 

Meille keskeistä on arvioida Ruotsin vaalien mahdollisia heijastusvaikutuksia Suomen vaaleihin. Vastaus on, että tuskin vaikutuksia on juurikaan, vaikka samat asiat saattavat noustakin vaaliteemaksi. Huomioitava seikka on kuitenkin puolueuskollisuuden väheneminen. Näissä vaaleissa peräti 41% ruotsalaisista vaihtoi puoluetta verrattuna edellisiin vaaleihin. Liikettä oli siis moneen suuntaan. Puoluetta vaihtaneita oli paljon enemmän kuin mitä puolueiden välisistä kannatusmuutoksista olisi voinut päätellä.

 

Ruotsidemokraattien voitto ei ollut niin suuri, että se antaisi merkittävää vetoapua Perussuomalaisille. Mielenkiintoista on, että Ruotsin Vihreät menetti kolmanneksen äänistään. Vihreät ovat viime aikoina pärjänneet heikosti useiden Euroopan maiden vaaleissa, joten on mielenkiintoista nähdä, onko tällä trendillä vaikutusta myös Suomessa.

 

Sosiaalidemokraattien tulos oli puolueen historian huonoin, vaikka vieläkin pahempaa ennustettiin. Alamäki ja todennäköinen joutuminen oppositioon tuskin antaa vetoapua Suomen demareille. Moderaattien tulos oli myös yksi puolueen heikoimmista vuosikausiin, mutta päätyminen pääministeripuolueeksi antaisi näyttöpaikan, jossa onnistuminen voisi tukea veljespuolue Kokoomuksen kampanjaa Suomessa.

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

 

Arto

 

P.S. Pidetään peukkuja Bulgarian MM-kisoissa taistelevalle Suomen lentopallomaajoukkueelle.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen 51-vuotias kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä EU-asioiden parissa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Olen myös Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.