Arvoisa lukija!
Tämä viikko on ollut eduskunnassa budjettiviikko. Median huomio on kiinnittynyt ulkoministeri Timo Soinille aborttikannanotoista esitettyyn epäluottamuslauseeseen, mutta viikon aikana on tapahtunut paljon muutakin. Tämä viesti keskittyy varsinaisiin budjettikeskusteluihin, tiedustelulakiin ja kauppapoliittisiin terveisiin USA:n matkalta.
Timo Soinin aborttikannanotot ovat olleet sellaisia, joita en henkilökohtaisesti allekirjoita, ei myöskään Kokoomus. Luottamusäänestyksessä oli kuitenkin kyse koko hallituksen luottamuksesta. On myös sanottava, että Timo Soini on pääosin toiminut hyvin ulkoministerinä. Tärkeää kuitenkin on, että Soini ottaa vakavasti oikeuskanslerin lausunnossa esille nousseet asiat ja niin hän on myös kertonut tekevänsä.
Työllisyyden nousu on parasta lääkettä köyhyyttä vastaan
Budjetin yhteydessä keskusteltiin paljon hallituksen talouspolitiikan onnistumisesta. Hallituspuolueiden viesti oli, että 115 000 uutta työpaikkaa merkitsevät tuntuvaa elintason parannusta 300 000-400 000 suomalaisen elämään, koska työllistyminen vaikuttaa kaikkien perheenjäsenten elämään. Oppositio piti ääntä tuloeroista, mutta jätti pitkälti huomioimatta työllisyyden kasvun positiiviset vaikutukset.
Keskustelua käytiin myös valtion talouden tilasta. Ensi vuonna uutta velkaa otetaan 1,4 miljardia euroa, mikä on noin viidennes siitä, mikä tilanne oli pahimmillaan. Bruttokansantuotteen noustessa nopeasti velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu jo nyt ja todennäköisesti velaksi eläminen loppuu jo vuoden 2019 aikana. Työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen takaa sen, että kenenkään verotus ei ensi vuonna kiristy.
Perustuslakia muutetaan – tiedustelulaki menee eteenpäin
Tänään eteni todella tärkeä asia eli tiedustelulaki. Uudella lailla parannetaan siviili- ja sotilastiedustelun mahdollisuuksia ennaltaehkäistä mahdollisia terroritekoja tai muita kansallista turvallisuutta vaarantavia tekoja. Tiedustelulain eteneminen edellyttää perustuslain muuttamista ja sen hyväksyimme tänään perustuslakivaliokunnassa.
Tiedustelulaki on mahdollista saada voimaan vielä tällä vaalikaudella, jos perustuslain muuttamiselle löytyy tarvittava 5/6 enemmistö. Jos näin isoa enemmistöä ei löydy, niin perustuslain muutos edellyttää kahden eri eduskunnan käsittelyä. Uskon kuitenkin, että tarvittava enemmistö tälle asialle löytyy. Kyse on ennen kaikkea kansalaisten turvallisuuden takaamisesta, mikä on yhteiskunnan avaintehtävä.
Kauppajätit ottavat mittaa toisistaan- USA:n katse Kiinassa
Toissa viikolla olin suuren valiokunnan puheenjohtajan tehtävissä käymässä kauppapoliittisia keskusteluja Washingtonissa. Kauppapolitiikka on ollut koko Trumpin kauden ajan kovasti tapetilla. Amerikan reissulta tuli kolme havaintoa jaettavaksi.
1. USA ja KIINA ottavat nyt todella mittaa toisistaan
USA on lähtenyt hyvin aggressiivisen rullien nostoon kiinalaisille tuotteille, johon Kiina on myös vastannut mittavilla toimilla. Kun kyseessä on kahden maailman suurimman talouden välinen ottelu, niin vaarana on, että vaikutukset heijastuvat kaikkialle. USA:ssa on jo pitkään pidetty Kiinaa epäreiluna kauppakumppanina ja sitä syytetään mm. korkeateknologian varastamisesta. Trumpin aikana taistelussa on nostettu kierroksia, mutta asia on kytenyt jo pitkään. Viime kädessä kyse on siitä, kumpi maailmantalouteen jatkossa tulee johtamaan.
2. Naftaa uudistetaan – taustalla välivaalit
Naftan uudistaminen on ollut presidentti Donald Trumpin kärkihankkeita ja hän onkin päässyt jo Meksikon kanssa sopuun ja Kanadan kanssa keskustelut ovat loppusuoralla. Uudistusten tavoitteena on palauttaa teollista työtä Yhdysvaltoihin asettamalla tuotteiden valmistukselle työtuntien minimihintoja. Lyhyellä aikavälillä tämä tuokin esimerkiksi autojen valmistuksessa lisää työtä USA:n puolelle, mutta pitkässä juoksussa voittaja voi olla Meksiko. Kaikkineen muutokset ovat aika pieniä, mutta mahdollisesti riittäviä tukemaan republikaanisen kampanjaa marraskuun välivaaleissa.
3. USA – EU, kilpailijat ja kumppanit
USA:n ja EU:n välinen kauppa ei juuri herätä tunteita Yhdysvalloissa. Tavalliset amerikkalaiset pitävät Euroopan Unionia reiluna kauppakumppanina. Terästullitkin jakavat mielipiteitä. Teräksen valmistajat hyötyvät, mutta terästä käyttävä teollisuus joutuu maksajaksi, kun amerikkalaisen teräksen hinta nousee. Euroopan Unioni nähdään sekä kilpailijana, että kumppanina. Toki kauppaneuvotteluissa hiertävät edelleen vanhat asiat kuten energia ja maatalous, joissa molemmissa USA haluaisi saada enemmän jalansijaa Euroopan markkinoilla.
Hyvää viikonloppua toivottaen!
Arto
