|
18.2.2022

Arto Satosen viikkoviesti – Kotimaista enemmän pöytään, vientiä eteenpäin!

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla on uutisia hallinnut Venäjän joukkojen keskittäminen Ukrainan rajalle ja sodan uhka. Tilanne on huolestuttava ja sitä seurataan tarkasti myös eduskunnassa. Nähtävissä on, että yhä useampi suomalainen on siirtynyt NATO jäsenyyden kannattajaksi, mikä on täysin ymmärrettävää. NATO on toki ylipäätään Suomelle luonteva kumppani, koska siihen kuuluu maita, joiden kanssa meillä on yhteinen arvopohja ja paljon muutakin yhteistyötä.

Tämä viesti keskittyy kuitenkin kotimaisiin asioihin. Eduskunnassa on käyty laajaa keskustelua sähkön ja polttoaineiden hintojen äkillisestä noususta. Keskustelu jatkuu ensi tiistaina välikysymyskeskustelussa. Hallitus on reagoinut asiaan lähinnä työmatkavähennystä ja kilometrikorvausta nostamalla, mikä on tärkeä asia. Työmatkavähennys nousee 25 sentistä 30 senttiin ja yläraja 7 000 eurosta 8 400 euroon.

Paljon muutakin pitäisi tehdä. Kokoomus on esittänyt mm. sähköveron laskemista minimiin talvikuukausilta ja kuljetusalalle tärkeän ammattidieselin käyttöönottoa, jota myös hallitus on luvannut valmistella.

Maatalouden tilanne on myös kustannusten vuoksi hyvin huolestustuttava. Tätä asiaa käsiteltiin eilen laajasti kyselytunnilla ja myös tämä viesti keskittyy nyt siihen.

Tässä puheenvuoroni eiliseltä liittyen pikavippien suoramarkkinointikieltoon: https://www.facebook.com/771228544/videos/628630445098268/

KOTIMAISTA ENEMMÄN PÖYTÄÄN, VIENTIÄ ETEENPÄIN!

Suomen maatalous elää pahinta kannattavuuskriisiään EU aikana. Takana on huono satovuosi, nopeasti kohonneet energian, rehun ja lannoitteiden hinnat sekä pitkään jatkunut heikko kannattavuus. MTK:n arvion mukaan 2 000 tilaa on välittömästi maksuvaikeuksissa. Konkurssejakin on edessä, vaikka pankit tulisivatkin vastaan lainojen lyhennysvapailla. Verotuksessa tullaan tiloja vastaan siten, että tuotantorakennusten kiinteistövero poistetaan väliaikaisesti vuoden 2022 verotuksessa.

Maatalouden kriisi on nyt sitä luokkaa, että huoltovarmuuskin on uhattuna. Ruoan tuotannon omavaraisuus on erityisen tärkeää nyt, kun mahdollinen sota Euroopassa saattaa vaikeuttaa energian saantia ja tavaroiden kuljetusta. Suomessa on siis löydettävä kansallinen ratkaisu, jolla kotimaisen ruuantuotannon omavaraisuus turvataan.

Maatalous on elinkeino, jossa osa tuotoista saadaan markkinoilta ja osa tulee tukina. Uusi CAP-kausi on juuri alkamassa ja se etenee omaa latuaan. Avainasia on kuitenkin markkinat. Ruoan tuottajan on saatava markkinoilta sellainen hinta, että toiminta kannattaa. Se on kaiken perusta. Kenenkään ei kannata viljellä tappiolla, eikä jatkaa toimintaansa vain omaa velkavuorta kasvattaen.

Avainasemassa on kuluttaja. Jos ja kun kokee suomalaisen maatalouden säilymisen tärkeäksi, niin kannattaa valita ruokakaupassa suomalainen tuote. Se valinta kannattaa tehdä, vaikka kotimainen ei olisi halvin. Suomalaisen ruuan vahvuus on, että se on lähellä tuotettu, laadukas ja antibioottivapaa.

Kauppa voi tehdä oman osansa kertomalla asiakkaalle selkeästi mikä on kotimaista ja tuomalla kotimaista ruokaa esille. Olennaista on myös muuttaa elintarvikeketjun sopimusjärjestelyjä siten, että tuottajahinnat reagoivat nopeammin silloin, kun kustannukset nousevat nopeasti. Tälle asialle on eduskunnassa laaja kannatus.

Tärkeässä asemassa on myös vienti. Kaikki kuluttajat eivät osta kotimaista, joten omavaraisen maan on myös pystyttävä viemään. Viennin pitää myös olla kannattavaa, ei vain ylijäämäerien dumppaamista toisille markkinoille. Suomesta toki viedään ruokaa maailmalle kannattavasti jo nyt, mutta volyymit ovat pienet. Petrattavaa on paljon.

Pitkässä juoksussa tärkeintä on pitää yllä nuorten tuottajien uskoa toimialaan. Maataloustuotanto on keskittynyt ja tilakoko on nopeasti kasvanut. Tämä trendi tulee jatkumaan. Olennaista kuitenkin on, että kun investoidaan ja saadaan synergiaetuja, niin sen pitää näkyä myös kannattavuudessa. Viherryttäminen tulee myös jatkumaan, mutta siinä on oltava realismi mukana. Suomalaisen maatalouden ensisijainen tehtävä on kotimaisen ruokatuotannon takaaminen ja siksi toimintaedellytykset on oltava kunnossa, jotta jatkossakin pöytään saadaan kotimaista.

Hyvää viikonloppua!

Arto

PS. Pidetään vielä peukkuja Pekingissä tulessa oleville suomalaisille!

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.