Arto Satosen viikkoviesti – Elpymisrahastossa vain huonoja ja erittäin huonoja vaihtoehtoja

Perustuslakivaliokunta päätti tiistaina, että elpymisrahaston hyväksyminen edellyttää eduskunnassa 2/3 enemmistöä, mikä lasketaan annetuista äänistä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä päätti samana päivänä ryhmän keskustelun ja sisäisen äänestyksen jälkeen äänestää tyhjää. Kerron tässä viestissä mitä itse asiasta ajattelen.

Miksi on vaikeaa äänestää JAA? Sopimus on Suomelle taloudellisesti huono ja siinä ei ole riittävästi sisällä talouskuria. Kun asiasta viime juhannuksena huippukokouksessa päätettiin, neuvottelivat pääministeri ja Suomen hallitus ottamatta huomioon Kokoomuksen esille nostamia asioita. Kokoomus ei siis kyennyt vaikuttamaan Suomen neuvottelutavoitteisiin eikä siten myöskään lopputulokseen. Olen suuren valiokunnan jäsen, joten olen ollut prosessissa mukana alusta asti. En voi olla tyytyväinen sopimuksen sisältöön Suomen kannalta.

Miksi on mahdotonta äänestää EI? Jos Suomi tässä vaiheessa ainoana maana kaataisi tukipaketin ja samalla 7-vuotisen EU-budjetin, niin me aiheuttaisimme kaaoksen rahoitusmarkkinoilla, mikä heijastuisi välittömästi myös Suomeen. Vieläkin pahempaa olisi se, että menettäisimme muiden maiden silmissä asemamme luotettavana kumppanina.

Muut EU-maat varmasti muistaisivat kuka kriisin sai aikaan ja kuka ei pitänyt muille antamaansa lupausta. Lasku tulisi Suomelle  muissa ratkaisuissa, kuten heti budjetin uudelleenkäsittelyssä. Lasku olisi todennäköisesti meille moninkertaisesti kalliimpi kuin tukipaketti. Välitön riski liittyy maataloustukiin, metsäasioihin EU-tasolla ym. Lisäksi taloutemme kivijalka, vientiteollisuus, kannattaa paketin hyväksymistä, koska näkee potentiaaliset riskit erittäin suurina.

Kekkonen opetti aikoinaan, että pienen maan kannattaa toimia kansainvälisissä asioissa lääkärinä, ei opettajana. Suomelle on tärkeää, että meillä on ystäviä Euroopan unionissa. Kyse on myös turvallisuudesta. Mauno Koivisto sanoi aikoinaan, että EU-jäsenyys on Suomelle ennen kaikkea turvallisuusratkaisu ja niistä päivistä maailmanpolitiikan tilanne ei todellakaan ole helpottunut. Sekin siis pätee edelleen.

Näillä perusteilla en missään nimessä äänestä EI, koska en pidä sitä Suomen edun mukaisena. Pohdin JAA/TYHJÄ välillä.

KEHYSRIIHI OLI PETTYMYS – VIIKON VÄÄNTÖ PÄÄTYI LAIHAAN SOPUUN

Hallituksen kehysriihi oli monella tapaa erikoinen. Se oli modernin ajan pisin riihi ja samalla riidan suuruus harvinaisen pieni. Lopulta Keskusta sai pudotettua 60 miljardin euron budjettia 370 miljoonaa euroa pienemmäksi vuonna 2023. Eli kyse oli 2 promillen väännöstä ja lopputuloksena kehys tulee ylittymään 1,4 miljardia euroa, mikä on ennenkuulumatonta. Väistämättä vaikutti siltä, että näyttävän riidan tavoite oli pikemminkin Keskustan kannatuksen nosto kuin hallituksen talouspoliittisen linjan muuttaminen.

Suurin pettymys liittyy työllisyystoimiin. 30 000 työpaikkaa lisää merkitsee aina miljardin kohennusta valtiontalouteen eli työllisyyttä edistämällä budjetti olisi helposti voitu pitää kehyksissä. Demarit kuitenkin torppasivat paikallisen sopimisen laajentamisen järjestäytymättömiin yrityksiin ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen. Keskustalle lopulta tärkeintä oli saada pientä helpotusta turvetuottajien tilanteeseen. Tämä oli toki hyvä asia, koska se tekee alasajosta hallitumpaa ja helpottaa myös pienten lämpölaitosten tilannetta.

Kokonaisuudessa hallituksen ratkaisu siis päätyy siihen, että velkaa otetaan velan päälle. Vuonna 2022 valtion velan arvioidaan kasvavan 7,6 MRD ja vuonna 2023 8,9 MRD. Kokonaisvelka tulee Marinin kaudella ylittämään 150 miljardin rajan, siitä saavat sitten seuraavat jatkaa. Ei hyvältä näytä.

TYÖLLISYYDENHOITO KUNNILLE TANSKAN MALLIIN – SOTE MENEE ERI SUUNTAAN

Hallitus teki kehysriihessä merkittävän päätöksen työllisyydenhoidon siirtämisestä pysyvästi kuntien vastuulle. Tämä on kannatettava ratkaisu ja perustuu Tanskan saavuttamiin tuloksiin, sekä Suomessa jo pidettyihin kuntakokeiluihin. Uudistuksen ajatuksena on palvella työnhakijoita entistä yksilöllisemmin ja siten löytää uusi työpaikka tai työhön johtava koulutuspaikka nopeammin. Samalla työttömien joukosta siiloutuu eläkkeelle ne henkilöt, joilla ei ole mahdollista päästä työmarkkinoille.

Tanska on saavuttanut erittäin hyviä tuloksia omalla mallillaan. Siihen toki kuuluu myös työnantajan oikeus irtisanoa työntekijä hyvin vapaasti ja toisaalta työttömäksi jäävä saa aluksi hyvin korkeaa työttömyysturvaa. Tanskassa ei siis tarvitse pelätä työpaikan menettämistä, koska valtaosalle uusi työ löytyy nopeasti ja tulotaso ei romahda työttömyyden aikana. Suomessakin olisi tärkeää edetä tähän suuntaan seuraavaksi, jotta Tanskan mallista saadaan täysi hyöty irti.

Työllisyydenhoidon siirtäminen kunnille toimii erityisesti vaikeimmin työllistyvien kohdalla. Monet pitkäaikaistyöttömät, kielitaidottomat maahanmuuttajat ja vailla työkokemusta olevat nuoret ovat myös kunnan sosiaalitoimen asiakkaita ja siten kokonaisvaltainen palvelu Tanskan malliin on järkevä tapa toimia. Saavutetaan huomattava hyöty, kun asiakasta ei siirretä luukulta toiselle, vaan asiat hoidetaan yhdessä paikassa ja asiakkaan asioita hoitaa lähtökohtaisesti aina sama virkailija.

Erikoiseksi uudistuksen ajankohdan tekee kuitenkin se, että juuri samaan aikaan hallituksen esitys soteuudistuksesta on eduskunnassa ja sen tarkoitus on siirtää sosiaalipalveluista vastaaminen maakunnalle. Kun siis työvoimapalvelut nyt siirretään maakuntatasolta kunnille, niin sosiaalipalvelut liikkuvat täysin päinvastaiseen suuntaan ja jälleen ollaan kahdessa eri organisaatiossa.

Rajapinta muodostaa varmasti ongelman eli tältäkään osin eduskunnassa sisällä olevaa soteuudistusta ei pitäisi hyväksyä. Eduskunnan Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kuuli omassa käsittelyssään kuntien edustajia ja tämä ongelma nähtiin todella mittavaksi. Valiokunta kiinnitti asiaan huomiota myös omassa kannanotossaan ja erityisesti Kokoomus omassa eriävässä mielipiteessä.

Kiitokset hallitukselle siitä, että työllisyydenhoidon siirtäminen kunnille etenee. Ei nyt kuitenkaan töpeksitä tätä hommaa ihan välittömästi, vaan tarkistetaan soteuudistusta ja muutetaan työelämän ja työttömyysturvan pelisääntöjä, jotta päästään aitoon Tanskan malliin ja saavutetaan ihan oikeasti tuloksia.

SEURAAVA TUKIRYHMÄ TEAMS PE 7.5.

Pidetään jälleen ajankohtainen katsaus Teamsin välityksellä ensi perjantaina 7.5. klo 18:00. Aiheena kehysriihi, kuntavaalit ja EU-asiat. Ilmoittautuminen avustajalleni Nooralle osoitteeseen noora.kalli@eduskunta.fi

Tervetuloa linjoille!