|
8.4.2022

Arto Satosen viikkoviesti – Zelenskyin historiallinen puhe eduskunnalle

Arvoisa lukija,

Tässä viestissä päätöksiä kehysriihestä, kommentti Ukrainan presidentti Zelenskyin historiallisesta puheesta eduskunnalle ja viestin lopussa ajatuksia ilmastolain päivittämisestä.

Tällä viikolla on tehty merkittäviä päätöksiä lisäinvestoinneista Suomen puolustusmäärärahoihin, asehankintoihin, sotilas ja siviilihenkilökunnan palkkaamiseen puolustusvoimiin ja kertausharjoitusten lisäämiseen. Nämä investoinnit ovat erittäin tarpeellisia ja kannatettavia. Jos niitä joskus tehdään, niin juuri nyt on niiden aika, kuten Tasavallan presidentti Sauli Niinistö asiaa osuvasti kommentoi.

Kehysriihen yhteydessä päätettiin myös väliaikaisesti alentaa jakeluvelvoitetta eli siis polttoaineisiin sekoitettava biopolttoaineen määrää. Elinkeinoministeri Mika Lintilä arvioi tämän alentavan dieselin hintaa 12 senttiä. Jakeluvelvoitteen alentaminen koskee vuosia 2022 ja 2023. Tämä päätös oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Jakeluvelvoitteesta olisi voinut luopua kokonaan esimerkiksi vuoden loppuun asti. Hyvä päätös oli yhteisen LNG laivan vuokraaminen Viron kanssa, jotta voidaan päästä eroon riippuvuudesta Venäjän maakaasusta.

Hallitus päätti myös aikaistaa mm. kansaneläkkeen ja joidenkin sosiaalietuuksien indeksikorotuksia, mikä osaltaan vastaa nopeasti kohonneeseen inflaatioon. Kohonnut inflaatio vaikeuttaa myös käynnissä olevia työmarkkinaneuvotteluja. Toivoa sopii, että julkisen alan neuvotteluissa löydetään kaikkien osapuolten hyväksyttävissä oleva ratkaisu pian. Ratkaisun pitäisi olla sellainen, että se takaa henkilökunnan saatavuuden julkiseen terveydenhoitoon, kouluihin ja päiväkoteihin myös jatkossa. Kun elämme edelleen pandemiassa ja sodan heijastuksissa, niin potilaat tarvitsevat hoitajansa ja lapset opettajansa.

ZELENSKYIN HISTORIALLINEN PUHE EDUSKUNNALLE

Tänään oli eduskunnassa historiallinen päivä, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui Suomen eduskunnalle etäyhteydellä Kiovasta. On äärimmäisen harvinaista, että vieraan valtion presidentti puhuu eduskunnassa. Kuuntelemassa olivat myös Suomen ja Saksan presidentit, Sveitsin puhemies sekä suuri joukko Suomessa toimivia ulkomaisia diplomaatteja.

Zelenskyin viesti oli väkevä. Ukraina taistelee itsenäisyytensä ja vapauden puolesta valloittajaa vastaan, joka säälimättömästi tuhoaa siviilejä. Ukraina tarvitsee lännestä lisää aseapua, jotta voi torjua erityisesti Venäjän ohjushyökkäyksiä ja siten pelastaa ihmishenkiä. Zelenskyi vaati myös kovempia talouspakotteita Venäjälle, jotta Venäjän sotakoneisto saadaan pysäytettyä. Erityisen tärkeää on luopua öljyn ostosta Venäjältä. Zelenskyi kiitti suomalaisia antamastamme tuesta ja toki toivoi myös lisää tukea Suomelta ja kaikilta läntisiltä demokratioilta.

Zelenskyin puhe vahvisti omaa näkemystäni siitä, että kyse on todellakin taistelusta vapauden puolesta. Venäjä haluaa alistaa Ukrainan ja ukrainalaiset oman valtapiirinsä alle ja on hyvin vaarallista kuvitella, että Venäjän toiveet rajoittuisivat vain Ukrainaan. Sen vuoksi Ukrainan tukeminen on koko läntisen maailman arvojen ja kansalaisten puolustamista. Ukrainan asia on meidän asiamme.

Zelenskyin puhe kokonaisuudessa löytyy täältä https://areena.yle.fi/1-62206117

ILMASTOLAKI PÄIVITETTÄVÄ – VENÄJÄ RIIPPUVUUDESTA LUOPUMINEN KÄRJEKSI

Eduskunta käsittelee parasta aikaa ilmastolakia, jossa tavoitellaan hiilineutraalia Suomea vuodelle 2035. Ilmastolain valmistelussa ja lakiesityksessä ei ole huomioitu käynnissä olevaa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, joka muuttaa olennaisella tavalla energiapolitiikkaa koko maailmassa ja nostaa ruokaturvakysymykset aivan uudelle tasolle.

Sodan vaikutukset ympäristön tilaan ovat moninaiset. Sota itsessään aiheuttaa valtavia ympäristötuhoja ja lisäksi esimerkiksi pohjoiselle Afrikalle äärimmäisen tärkeä viljantuonti Ukrainasta keskeytyy. Uhka energia- ja ruokapulasta on todellinen, kun Ukrainan resursseja ei voida hyödyntää ja venäläisestä tuonnista on pyrittävä mahdollisimman nopeasti eroon, koska Venäjä käy sotaa nimenomaan energianviennistä saamillaan tuloilla.

Tässä tilanteessa muun maailman on mietittävä miten se pystyy tuottamaan markkinoille lisää kaasua, öljyä ja viljaa, jotta lämpöä ja ruokaa riittää ja hintataso pysyy edes jotenkin siedettävänä. Hinnat eivät saa nousta liikaa, jotta kansa kestää. Nyt ei ole siis aika ajatella yksittäisen maan päästöjä, vaan koko maailman väestön selviytymistä. Hinnat eivät saa nousta liikaa, jotta kansalaiset kestävät. Esimerkiksi luonnonresursseiltaan vahva Kanada on jo lisännyt öljyn ja kaasun tuotantoa ja ottaa myös uusia peltoja viljelykseen. Suomenkin turvepellot tarvitaan ruokaa tuottamaan.

Euroopan unioni on ollut kiitettävän yhtenäisesti Ukrainan tukena. Toivoa sopii, että myös yhtenäisesti nähdään myös tarve päivittää ympäristötavoitteita. Isoa tavoitetta eli EU:n hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ei tarvitse muuttaa mihinkään. Sen sijaan lähiajan keinovalikoima on laitettava uusiksi. Tärkeintä on nyt mahdollisimman nopea irtaantuminen Venäjä-riippuvuudesta.

Ukrainan sota on jo kiihdyttänyt uusiutuvan energian investointeja EU-alueella. Siirtyminen uusiutuvien käyttöön tulee siten tapahtumaan nopeammin kuin aiemmin luultiin eli se on ympäristön kannalta myönteinen asia. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että uusiutuvaan energiaan ei kyetä siirtymään välittömästi. Sen vuoksi lähivuosina tarvitaan Suomessakin aiempaa enemmän kotimaista energiapuuta, turvetta energiakäytössä ja maailmalta hankittua nestemäistä kaasua.

Sähkön saatavuuden osalta Olkiluoto kolmosen käynnistyminen auttaa asiaa ; samoin mittavat investoinnit tuulivoimaan, joka toki tarvitsee säätövoimaa. Fennovoiman taru venäläisvetoisena on lopussa ja sille on vaikea löytää Rosatomin korvaavaa toimijaa, joten sen varaan ei voida laskea mitään. Energiatehokkuudella, energian säästöllä ja teknologian kehittämisellä on myös merkittävä osuus.

Olennaista on ymmärtää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti maailman energia- ja ruokamarkkinat kerralla. Nyt ei voida mennä kiilusilmäisesti eteenpäin ja tuijottaa yksittäisten maiden yksittäisten vuosien päästöjä. Isossa kuvassa viherryttäminen ottaa ison askeleen, mutta lähiaikoina tarvitaan perinteisiä energiamuotoja, kuten turvetta. Kaksi askelta eteenpäin ja yksi taakse -ajattelu on tässä uudessa tilanteessa viisautta.

Palataan seuraavan viestin osalta asiaan pääsiäisen jälkeen, kun saamme eduskuntaan valtioneuvoston selonteon turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä eduskunnassa käynnistyy.

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.