Arvoisa lukija,
maailmanpolitiikan huomio keskittyy nyt Münchenin turvallisuuskonferenssiin. Sinne kokoontuvat Euroopan keskeiset johtajat. Suomea edustavat Tasavallan Presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen ja puolustusministeri Antti Häkkänen. Paikalle tulee iso delegaatio myös Yhdysvalloista ulkoministeri Marco Rubion johdolla. Kokouksen mielenkiintoisin anti onkin se, mikä nyt on USA:n viesti Euroopan suuntaan. Palataan tähän asiaan myöhemmissä viesteissä.
Kotimaassa alkaa koko ajan tulla enemmän ja enemmän positiivisia talousuutisia erityisesti vientiteollisuuden puolelta. ETLA:n ekonomisti Aki Kangasharju kirjoitti jo kolumnin: ”Torille! Talous on kääntynyt!” Linkki tähän kolumniin löytyy täältä https://www.etla.fi/ajankohtaista/torille-talous-on-kaantynyt/. Eduskunnan kyselytunnilla talouden kääntymistä on vaikea havaita, koska oppositio tuo sitkeästi vain negatiivisia puolia esille. Valtionvarainministeri Riikka Purra vastaili eilen näihin kysymyksiin hyvin. Julkisen talouden haasteet ovat edelleen todella mittavat, mutta reaalitalouden puolella työntekijöiden ostovoima kasvaa ja se alkaa vähitellen näkyä myös kotimaisen kysynnän nousuna. Vienti on jo hyvässä kasvussa.
Viime viikonloppuna pääministeri Petteri Orpo ilmoitti pyrkivänsä jatkokaudelle Kokoomuksen puheenjohtajaksi ensi kesän puoluekokouksessa. Se käytännössä tarkoittaa, että Orpo pyrkii viemään Kokoomuksen vaalivoittoon ja saamaan jatkokauden pääministerinä. Tässä turbulenssissa maailman tilanteessa Orpon osaamiselle, kyvylle sovitella ja kansainvälisille verkostoille on iso tilaus. On myös selvää, että talouden kuntoon laittamista tulee jatkaa seuraavallakin vaalikaudella. Kokoomus lähtee siis hakemaan vaalivoittoa vastuulliselle ja rakenteita uudistamalla politiikalle kevään 2027 eduskuntavaaleissa.
KIINTEISTÖVERO EI HUOMIOI KIINTEISTÖN TODELLISTA ARVOA
Jätin tällä viikkoa kirjallisen kysymyksen kiinteistöverosta. Ongelmaksi on muodostunut se, että kiinteistöveroja määrättäessä ei huomioida kiinteistön todellista arvoa. Erityisesti maaseudulta löytyy paljon kiinteistöjä, joiden kiinteistöveron pohjana oleva arvo on kymmeniä prosentteja korkeampi kuin kiinteistön myyntiarvo. Olisi oikein ja kohtuullista, että kiinteistövero maksettaisiin kiinteistön todellisen arvon mukaan.
Taustalla on tietenkin poikkeuksellinen asuntojen hintojen kehitys. Monissa osissa Suomea asuntojen hinnat ovat laskeneet kymmeniä prosentteja. Huomattavaa arvonlaskua on tapahtunut maaseudun lisäksi myös monissa maakuntakeskuksissa ja jopa Helsingissä. Maaseudulla vaikutukset ovat kuitenkin suurimmat, koska hintojen palautuminen aiempaan tasoon on epätodennäköisempää. Näin on erityisesti siksi, että haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen osalta myös ostajan lainansaanti on vaikeutunut, koska lainaa myönnettäessä jälleenmyyntiarvo arvioidaan niin pieneksi.
Olisi siis hyvin kohtuullista, että tässä tilanteessa kiinteistöverosta käytettäviä arvoja päivitettäisiin kiinteistön todellista markkina-arvoa vastaavaksi.
YHDISTELMÄVAKUUTUS TULEE VIHDOINKIN
Petteri Orpon hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle esityksen työttömyysturvan yhdistelmävakuutusta koskevaksi lainsäädännöksi. Voimaantullessaan se parantaisi merkittävällä tavalla niiden ihmisten työttömyysturvaa, jotka toimivat samanaikaisesti sekä yrittäjänä että palkansaajana. Vakuutus huomioisi myös esimerkiksi tutkijoiden apurahoista tai perhehoidosta saadut tulot.
Tämä uudistus on erittäin tervetullut ja sitä on odotettu pitkään. Niiden ihmisten määrä, jotka keräävät toimeentulonsa useasta eri lähteestä samaan aikaan on koko ajan kasvanut työmarkkinoiden muutoksen myötä. Erityisesti tämä koskee asiantuntijoita ja ammattiosaajia, jotka tekevät työtä välillä yrittäjän statuksella ja välillä palkansaajana. Lisäksi tutkijoille on erittäin tärkeää, että myös tutkimusapurahan avulla työskentely huomioidaan työttömyysturvassa. Tämä uudistus parantaa myös luovilla aloilla toimivien ihmisten, kuten taiteilijoiden, työttömyysturvaa.
Palkansaajan, yrittäjän ja tutkijan työn yhdistämistä yhdistelmävakuutuksen alle on kehitelty pitkään. Asia oli esillä jo Kataisen hallituksen hallitusohjelmaneuvotteluissa v. 2011, jolloin ensimmäisen kerran tarve tällaiselle vakuutukselle tunnistettiin. Orpon hallitus on vihdoinkin se, joka saa tässä asiassa uudistuksen aikaan.
Uudistuksen idea on, että henkilö, jolla on edellä mainittuja tuloja vähintään 12 kuukauden ajan 28 kuukauden tarkastelujakson aikana on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Tulot lasketaan siis yhteen ja niiden pitää kuukausitasolla ylittää 930 euroa. Nykyisessä järjestelmässä yrittäjätulo, palkansaajatulo ja apurahatulo lasketaan erikseen ja väliinputoajaksi jäävät siis kaikki ne ihmiset, joilla yhdistetty tulo riittäisi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, mutta yksittäiset tulot eivät riitä.
Työmarkkinat ovat muuttuneet siten, että yhä useampi ihminen kerää toimeentulonsa useammasta lähteestä. Tyypillinen esimerkki on taiteilija, joka saa palkkaa osa-aikaisesta työstä kansalaisopiston opettajana, myy omia taiteellisia töitään yrittäjänä ja saa joltain säätiöltä apurahaa taiteensa tuottamiseen. Tällainen ihminen on töiden vähentyessä jäänyt peruspäivärahan varaan, mutta jatkossa hänellä on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Vastaavia esimerkkejä löytyy monilta muiltakin aloilta. Tämä uudistus on siis perusteltu.
Viikonlopputerveisin
Arto
