Arvoisa lukija,
Tällä viikolla on eduskunnassa keskusteltu vientivetoisesta palkkamallista ja keskustelu jatkuu ensi tiistaina, kun vastaan hallituksen puolesta opposition laatimaan välikysymykseen. Myös tämä viesti paneutuu tähän aihealueeseen.
Aluksi kuitenkin viikon toisesta uutisesta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla hallitus valmisteli uuden tavan hyödyntää KELA-korvauksia. KELA-korvauksia kohdistetaan jatkossa toimialoille, joiden palveluissa on aukkoja julkisessa terveydenhoidossa. Tällaisia terveydenhoidon aloja ovat mm. silmälääkärien, gynekologien, fysioterapian, hammashoidon ja mielenterveyshoidon palvelut. Hallitus palauttaa myös hedelmöityshoitojen KELA-korvaukset.
Varsinainen innovaatio on yli 65-vuotiaille kohdistuva määräaikainen pilotti. Yli 65-vuotiaille on tulossa tarjolle valtakunnallinen valinnanvapauskokeilu, jossa yksityisen yleislääkärin vastaanotolle pääsisi julkisen terveydenhoidon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla (ensi vuonna n. 28 euroa). Kyse on siis palvelusetelistä, joka pyritään saamaan käyttöön jo 1.9.2025 alkaen. Tarkoitus on nopeuttaa yli 65-vuotiaiden hoitoon pääsyä. Tämä on merkittävä parannus monille.
SOVITTELIJAN KÄYTÄNTÖ KIRJATAAN LAKIIN – VIENNIN KILPAILUKYKY TURVATAAN
Suomen työmarkkinoilla palkkakierroksen avaavat vientialat. Tämä on luonnollinen lähtökohta, koska 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta tulee viennistä. Viennin kilpailukyky määrittää koko kansantalouden kantokyvyn eli viime kädessä myös julkisen sektorin palkanmaksuvaran.
Valtakunnan sovittelija on 1960-luvulta lähtien pyrkinyt suojaamaan viennin päänavausta eli puolustanut yleistä linjaa. Tämä on välttämätöntä, koska ilman yleistä linjaa ajauduttaisiin palkka/hinta -kierteeseen, jossa viennin kilpailukyky murenisi ja reaalipalkkojen kasvun söisi kiihtynyt inflaatio. Siinä häviäisivät kaikki. Palkansaajalle olennaista ei ole nimelliskorotusten suuruus, vaan ostovoiman kehitys.
Muissa pohjoismaissa on luotu järjestelmä, miten viennin kilpailukyky turvataan ja samalla julkisen sektorin työvoimapula-alat huomioidaan. Erityisen hyvin on onnistuttu Ruotsissa, missä pohjana on asetus ja sitä täydentää työmarkkinajärjestöjen yhdessä tekemä sopimus ja käytäntö. 25 vuoden kokemukset Ruotsista kertovat, että viennin kilpailukyky on vahvistunut, palkansaajien reaaliansiot nousseet ja palkkatasa-arvo parantunut.
Lama-ajan pääministerin Esko Ahon mukaan ruotsalainen vientivetoinen palkkamalli olisi pitänyt saada Suomeen jo vuosituhannen vaihteessa. Nyt se vihdoin toteutuu hallituksen esityksellä. Vieläkin parempi olisi ollut, jos se olisi voitu toteuttaa työmarkkinajärjestöjen yhteisellä sopimuksella. Neuvottelut asiasta käytiin Suomessa vuodenvaihteen aikoihin, mutta ne katkesivat SAK:n poistumiseen neuvottelupöydästä. Nyt hallitus toteuttaa uudistuksen lakiteitse antamalla valtakunnan sovittelijalle aiempaa vahvemman selkänojan puolustaa yleistä linjaa.
Oppositio on väittänyt uudistuksen ajavan naisvaltaiset julkisen sektorin alat palkkakuoppaan. Näin ei ole. Työmarkkinat ovat markkinat ja jokaisen alan työllisyystilanne vaikuttaa palkkoihin. Esimerkiksi hoiva-alalla työvoimapula on suuressa osassa maata niin suuri, että palkat nousevat TES:eistä riippumatta. Tästä hyvä esimerkki on se, että Helsingin kaupunki maksaa jatkuvasti varhaiskasvatuksen työntekijöille selvästi TES:ä korkeampia palkkoja, koska muuten henkilökuntaa ei saada.
Uudistuksen tavoitteena on toki se, että kokonaisuudessa julkinen sektori ei ole palkkajohtaja. Se ei ole viisasta vientivetoisessa maassa. Viennin kilpailukyky on ainoa tae sille, että julkisen sektorin rahoituspohja kestää ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kyetään turvaamaan. Vientisektori, sisämarkkinat ja julkinen sektori eivät siis ole toisiaan vastaan, vaan samassa veneessä. Ruotsin esimerkki on osoittanut, että kaikki hyötyvät, kun pystytään soutamaan samaan suuntaan.
Olen tavattavissa Kahvila Aniittassa Tampereen kauppahallissa ma 21.10. klo 12.00-13.00. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista!
Hyvää viikonloppua!
Arto