Arvoisa lukija,
Tänään koko maailma on surrut edesmennyttä kuningatar Elisabet II:sta, joka yhdisti voimakkaasti koko britti-imperiumia ja oli seurattu ja arvostettu henkilö ympäri maailman historiallisen 70-vuotisen hallitsijakautensa ajan.
Tämä viesti keskittyy kuitenkin ajankohtaisiin poliittisiin asioihin eli sähkön hintaan, hoitajapulaan ja Ruotsin vaaleihin. Viestin lopussa analyysia siitä, miksi Venäjä pyrkii saamaan länsimaisia yhteiskuntia sekasortoon ja miksi se on toimillaan tavoitellut sitä johdonmukaisesti jo vuosia.
SÄHKÖN OSALTA TARVITAAN REGULAATIOMUUTOKSIA
Sähkön hinta on pompannut Venäjän katkaistua energiatoimitukset Eurooppaan ennätyslukemiin. Tilanne on sietämätön niiden kotitalouksien ja yritysten kannalta, joiden kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat katkolla. Samaan aikaan sähkön tuotantokustannukset eivät kuitenkaan ole merkittävästi nousseet.
Sähkömarkkinajärjestelmä on toiminut ihan hyvin normaaliaikana, mutta se ei sovellu kriisiaikaan. Futuurihinnat ja takuusummat nousevat pilviin, kun sähköstä epäillään olevan pulaa. Kansalaiset joutuvat erilaiseen asemaan sen mukaan missä asuvat, koska jotkut alueelliset energiayhtiöt myyvät sähköä edullisemmin omalla toimialueellaan, mutta eivät ulos omalta toimialueeltaan.
On täysin selvää, että tässä tilanteessa sähkömarkkinat tarvitsevat uudenlaista regulaatiota. Tästä asiasta keskustellaan juuri parasta aikaa EU:n energiaministeriön kokouksessa ja komissio on jo tehnyt omia esityksiään, samoin Suomen hallitus. Palaan tähän asiaan ensi viikolla, kun mahdollisia ratkaisuja on kerrottavana.
HOITAJAPULA JA TYÖTAISTELU SEURAUSTA PITO-JA VETOVOIMAN ROMAHDUKSESTA
Ensi viikolla eduskunta saa käsittelyyn potilasturvallisuuslain, jonka avulla hoitoalan ammattilaiset voitaisiin määrätä töihin, jos potilaiden terveys vaarantuu työtaisteluiden seurauksena. Asia on ajankohtainen erityisesti teho-osaston lakkoja koskien.
Hoitoalan tilanteessa on kuitenkin hyvä ymmärtää mikä on syy ja mikä on seuraus. Hoitoalan ongelmat ovat seurausta siitä, että tällä vaalikaudella hoitoalan veto- ja pitovoima on romahtanut. Työolot koetetaan sellaisiksi, että monet vaihtavat alaa tai lähtevät opiskelemaan. Kun lähtevien tilalle ei saada päteviä korvaajia, niin työt kuormittavat edelleen ja lähtijöitä on lisää. Tilanne siis pahenee itsestään.
Marinin hallitus päätti säätää hoitajamitoituksen, jolla siis lailla olisi lisätty hoitajien määrää palveluasunnoissa. Nyt hoitajamitoituksen voimaantuloa on pakko siirtää, koska hoitajia ei ole. Lain säätämisen jälkeen tilanne ei ole parantunut, vaan huonontunut. Hallitukselta on puuttunut ratkaisut siihen miten alan pito- ja vetovoimaa lisätään, juuri mitään konkreettista ei ole saatu aikaan.
Koulutuspaikkoja on lisätty, mutta se ei hyödytä mitään, jos edes aiemmat koulutuspaikat eivät tule täyteen. Ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa on käynnissä satunnaisia projekteja, mutta valtiotason johdonmukainen rekrytointi puuttuu. Tämän on toteuttanut esimerkiksi Saksa Filippiinien kanssa jo vuosia sitten ja samalla varmistanut myös kielitaito- ja osaamisvaatimukset.
On täysin selvää, että terveydenhoidon jonot pitenevät ja riskit kasvavat, jos hoitajia ei ole riittävästi. Tämä on perusongelma, johon pitää löytää ratkaisu ja tätä oppositio perää Kokoomuksen jättämässä välikysymyksessä. Työtaistelu on oire vaikeasta tilanteesta ja konteksti tulee ymmärtää, vaikka akuutteja toimenpiteitä tarvitaankin.
RUOTSISSA OIKEISTO JA VASEMMISTO VAALEIHIN RINTA RINNAN
Ruotsissa käydään sunnuntaina vaalit kaikilla tasoilla. Ruotsalaiseen tyyliin vaihtoehdot ovat jakautuneet kahteen blokkiin. Nykyisen pääministerin Magdalena Anderssonin Sosiaalidemokraattien blokkiin kuuluvat ympäristöpuolue, vasemmistopuolue ja Keskusta. Maltillisen Kokoomuksen Ulf Kristerssonin johtamaan blokkiin puolestaan Ruotsidemokraatit, Kristillisdemokraatit ja liberaalit. Mielipidetiedustelujen mukaan blokkien välinen kisa tulee olemaan huipputasainen.
Ruotsin vaaleissa Nato ei ole ollut keskeinen teema, vaan sisäinen turvallisuus. Erityisesti jengiväkivalta, asuinalueiden segregaatio ja maahanmuuttajien kotoutumisen haasteet ovat olleet keskiössä. Kaikki suurimmat puolueet ovat tiukentaneet linjaansa laki- ja järjestysasioissa. Ruotsin esimerkki osoittaa, että silloin kun sisäinen turvallisuus horjuu, niin se menee kaiken muun edelle. Suomelle tämä on varoittava esimerkki. Meidän on kyettävä tällaiset potentiaaliset ongelmat ratkaisemaan jo nyt, kun ne vielä ovat ratkaistavissa.
VENÄJÄN TAVOITE ON SEKASORTO LÄNNESSÄ
Putinin hallinto on hyvin johdonmukaisesti pyrkinyt aiheuttamaan sekasortoa lännessä jo vuosia. Ukrainan sodan aikana on panoksia nostettu, mutta tavoite ei ole muuttunut. Venäjän tavoite on aiheuttaa ristiriitoja länsimaiden sisällä ja siten horjuttaa läntisiä demokratioita. Viimeiseksi on käytetty energia-asetta, sitä ennen esimerkiksi valeuutisia.
Putinin hallinnon on ollut mahdoton hyväksyä Itä-Euroopan siirtymistä osaksi länttä. Se mikä on merkinnyt vapautumista kymmenille miljoonille ihmisille Itä-Euroopassa, on merkinnyt Putin hallinnolle oman reviirin ja vallan pienentymistä. Neuvostoliiton aikaista mahtia kaipaavien on mahdoton tyytyä vain nykyiseen Venäjään, vaikka sekin on valtava maa-alue ja kansan elinolosuhteissa olisi paljon korjattavaa. Se ei kuitenkaan Putinin hallintoa kiinnostaa, ainoastaan oman aseman turvaaminen ja reviirin laajentaminen.
Venäjällä on ollut osaltaan hämmentämässä monia länsimaiden sisäisiä kriisejä viimeisen vuosikymmenen aikana. Pietarin trollit antoivat taustatukea sekä Brexitille että Trumpin valinnalle. Jopa Katalonian itsenäisyystaistelussa venäläiset trollit olivat keskeisesti mukana, vaikka sen luulisi olevan Venäjän näkökulmasta etäinen asia. Perusideana on kuitenkin ollut, että aina kun on tilaisuus hämmentää ja vauhdittaa kriisejä länsimaiden sisällä, niin se mahdollisuus hyödynnetään.
Luonnollisesti vaalit ovat paras tapa hämmentää ja niinpä Venäjä on tukenut erityisesti äärioikeistoa länsimaissa monin eri tavoin, myös taloudellisesti. Tämä on sinällään jatkoa Neuvostoliiton aiemmalle toiminnalle, eikä siten lainkaan yllättävää. Osa vaikuttamista on ollut myös ns. soft-power eli Venäjälle myönteisen imagon rakentaminen, jonka nimissä venäläistä rahaa on käytetty esimerkiksi jalkapalloon Englannissa ja jääkiekkoon Suomessa.
Nyt on meneillään se vaihe, että Venäjä yrittää aiheuttaa sekasortoa lännessä lopettamalla kaasun ja öljyn viennin EU-maihin. Energia on Venäjän vahvin ase, koska länsimaat ovat aivan liiaksi tehneet itsensä siitä riippuvaiseksi sekä kotitalouksien että yritysten osalta. Pahiten suossa on Saksa, jossa ideologisista syistä on ajettu alas omaa ydinvoimaa ja luotettu Venäjältä tulevaan kaasuun.
Länsi ei saa antaa periksi Venäjälle. Jos niin tehtäisiin, niin koko ihmiskunta ottaisi isoja taka-askelia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ollut täysin brutaalia ja mikään ei takaa sitä, että Venäjä ei jatkaisi sotaansa muualla, jos se saavuttaa voiton Ukrainassa. Ukrainan tukeminen on siten elinehto myös lännelle itselleen. Lisäksi olisi kohtuutonta jättää kymmenet miljoonat ukrainalaiset oman onnensa nojaan Venäjän rautasaappaan alle.
Monet kehitysmaat ovat pyrkineet pysymään puolueettomina Venäjän ja Ukrainan sodassa. Tällaista ”puolueettomuutta” on mahdoton hyväksyä, koska kyse on selkeästi hyökkäyssodasta. Joukossa on Intian kaltaisia maita, jotka pyrkivät saamaan itselleen taloudellista hyötyä sodasta ostamalla Venäjältä edullista öljyä. Tällaiset maat eivät ansaitse Suomen kehitysapua. Kehitysavun kohdemaat onkin määriteltävä uudelleen sen mukaan miten ne suhtautuvat ihmisoikeuksiin ja Ukrainan sotaan.
Länsimaiden ei tule taipua Venäjän energiapainostuksen alla. Sen sijaan nyt tarvitaan regulaatiomuutoksia, joilla sähkön saanti turvataan ja hinta pystytään pitämään edes siedettävällä tasolla kotitalouksille ja yrityksille. Tämä on EU-tasolla tehtävissä, kun halutaan ja otetaan käyttöön myös varavoimajärjestelmät, eikä mietitä tämän ja ensi vuoden päästöjä, vaan ymmärretään, että kriisiaikana on käytettävä kriisiajan keinoja.
Hyvää viikonloppua!
Arto
