|
28.2.2026

Arto Satosen viikkoviesti – Velkajarru paaluttaa realismin

Arvoisa lukija,

tämän viikon tärkein asia kotimaan politiikassa on ehdottomasti ollut velkajarrusopu. Siihen keskittyy myös tämä viesti.

VELKAJARRU PAALUTTAA REALISMIN LÄHTÖKOHDAKSI SEURAAVALLE HALLITUKSELLE

Eduskunnan velkajarrutyöryhmä linjasi tällä viikolla, että tulevan vaalikauden talouden tasapainottamistarve on 8-11 miljardia euroa. Tämän voi suhteuttaa sitä taustaa vasten, että VM:n arvio Orpon hallituksen tasapainottamistoimista vuoden 2027 tasolla on viisi miljardia, mikä on viisinkertainen saavutus Sipilän hallitukseen verrattuna. Marinin hallitus ei käytännössä tehnyt säästötoimia lainkaan. Tulevan hallituksen urakka on siis suurempi kuin yhdenkään edeltäjistään Ahon hallitusta lukuun ottamatta.

Talouden tasapainottaminen voidaan toteuttaa säästöin, veronkorotuksin tai rakenteellisin uudistuksin. Orpon hallitus on tehnyt näitä kaikkia, toki säästöihin painottaen. Tuloveroa Orpon hallitus on jopa laskenut, mutta arvonlisäveroa on korotettu ja joistakin verovähennyksistä on luovuttu. Rakenteellisia uudistuksia on tehty erityisesti työmarkkinoille. Ne todennäköisesti kantavat hedelmää ensi vaalikaudella, mikä hieman helpottaa uuden hallituksen mittavaa urakkaa.

Uusien säästöjen tekeminen on aina vaikeampaa kuin entisten, koska aiemmalla kierroksella on jo helpommat säästöt tehty. Verojen korottaminen on teoriassa mahdollista, mutta käytännössä hyvin vaikeaa. Kokonaisveroaste on Suomessa niin korkea, että verojen korotukset eivät enää tuo kassaan täysimääräistä hyötyä. Kaikkein pahinta myrkkyä olisi työn ja yrittämisen verotuksen kiristäminen, mitä pitää välttää viimeiseen asti. Rakenteellisia uudistuksia voi tehdä edelleen, mutta nekin ovat vaikeita ja tuottavat hyötyä vasta pidemmällä aikavälillä.

Urakka ei ole helppo. Tähän asti velkajarruun sitoutuneet oppositiopuolueet SDP, Keskusta ja Vihreät eivät ole vielä edes nimeksi kertoneet omista säästöistään. SDP on sen sijaan jo luvannut peruuttaa osan Orpon hallituksen säästöistä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta lupasi verottaa enemmän yli 8 000 euroa kuukaudessa tienaavia eläkeläisiä, joita on prosentti kaikista ja he maksavat jo nyt hyvin korkeaa veroa. Keskusta pisti vielä paremmaksi ilmoittamalla rajoittavansa työttömyyskorvauksen 4 000 euroon, mikä koskee vain niitä työttömiä, jotka tienasivat yli 8 500 euroa kuukaudessa ennen työttömäksi jäämistään. Veikkaan, että kotikunnassani ei ole ainuttakaan työtöntä, jota tämä leikkaus koskisi.

Nämä esimerkit osoittavat, että vastaus velkajarrun vaatimuksiin ei löydy rikkaita kurittamalla, koska heitä on niin vähän ja heihin jo nyt kohdistuu yksi OECD:n kovimmista verotuksista. Vastaus ei myöskään löydy pienituloisista, koska heidän tulonsa ovat jo nyt pienet. Seuraava hallitus joutuu siis tekemään toimia, jotka kohdistuvat suomalaisen yhteiskunnan selkärankaan eli keskituloisiin. Ne ovat myös poliittisesti kaikkien vaikeimpia ratkaisuja, koska ne kohdistuvat niin monelle. Toisaalta juuri keskituloiset ovat se ryhmä, joilla on eniten pelissä siinä, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja kestää ja palvelut säilyvät laadukkaina.

Velkajarrun välttämättömyydestä kertoo valtion korkomenojen kehitys. Vuonna 2022 valtio maksoi korkoja 800 miljoonaa euroa, tänä vuonna tuo summa on jo 3,2 miljardia eli nelinkertainen. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että meillä menee 2,4 miljardia euroa korkoihin, jotka voisimme monella muulla järkevämmällä tavalla käyttää suomalaisten hyväksi. Jos velkaantumiskehitystä ei saada hallintaan, niin nousevat korkomenot ja laskeva luottoluokitus vievät pohjan pois laadukkaalta koulutukselta, terveyspalveluilta ja sosiaaliturvalta.

Velkajarru on kaikesta huolimatta hyvä asia. Se osoittaa, että Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki poliittiset puolueet tunnustavat talouden realiteetit ja haluavat varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen. Se on eteenpäin katsovaa politiikkaa, jolla turvataan lapsille ja tuleville sukupolville samanlaista yhteiskuntaa, jossa me olemme saaneet elää. Tärkeää on myös se, että suomalaiset laajasti ymmärtävät, että nyt on tosi kyseessä. Kreikan tie on estettävä.

Ensi maanantaina 2.3. nautitaan Satosen sumpit klo 12-13 Tampereen Kauppahallin Kahvila Aniittassa. Tervetuloa juttusille!

Viikonlopputerveisin

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut työministerinä, eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.