Arvoisa lukija,
Suomi on saanut uuden Tasavallan Presidentin. Alexander Stubb vannoi virkavalansa eduskunnan edessä ja samalla valta ja vastuu siirtyi välittömästi. Sauli Niinistön 12-vuotinen työ isänmaan peräsimessä on ison kiitoksen arvoinen. Niinistö teki taitavalla diplomatiallaan Suomesta kokoaan suuremman maailmalla, vei Suomen NATO:n jäseneksi, toimi unilukkarina kun sitä tarvittiin ja saavutti kaikkien aikojen kansan suosion presidenttinä.
Sauli Niinistön saappaisiin astuminen on iso askel kenelle tahansa. Kuten Suomen kansa äänestämällä osoitti Alexander Stubbilla on parhaimmat edellytykset ottaa presidentin virka vastaan vaikeana aikana. Hänellä on vahva kokemus ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, verkostot maailmalla valmiina ja kyky viedä Suomen viestiä maailmalle niin kahdenkeskisissä keskusteluissa, konferensseissa, kuin kansainvälisessä mediassakin ja vielä usealla kielellä.
Uusi presidentti on aina myös uuden aikakauden alku. Suomessa on ollut useita hyviä presidenttejä, vaikka he ovatkin olleet keskenään erilaisia. Jokainen presidentti kuvaa myös omaa aikaansa. Kukin valituksi tullut on omannut juuri ne arvot, joita kansa on juuri silloin eniten arvostanut. Presidentti saa äänensä suoraan kansalta ja hän on myös koko kansan presidentti, ei puoluepoliittinen toimija. Alexander Stubb on sanonut tavoitteekseen olla yhdistävä tekijä ja siihen hänellä on kaikki edellytykset. Käynti Pekka Haaviston vaalivalvojaisissa oli jo ensimmäinen osoitus yhdistävästä tekijästä. Tärkeää on vakuuttaa myös ne, jotka eivät toisella kierroksella äänestäneet lainkaan.
TYÖMARKKINAUUDISTUKSET ETENEVÄT AIKATAULUSSA
Kuluneen viikon aikana Orpon hallituksen keskeiset työmarkkinauudistukset etenivät merkittävästi. Työrauhaa koskeva esitys ja työttömyysturvauudistuksen toinen vaihe hyväksyttiin valtioneuvostossa ja ne ovat alkavalla viikolla eduskunnassa lähetekeskustelussa. Paikallista sopimista koskeva hallituksen esitys lähetettiin lausuntokierrokselle ja etenee eduskuntaan vielä tämän kevään aikana.
Nämä kaikki kolme uudistusta ovat merkittäviä. Työrauhalain myötä Suomeen tulee pelisäännöt poliittisille lakoille ja myötätuntolakoille. Kun poliittiset lakot rajataan 24 tuntiin ja myötätuntolakot kytketään työriitaan, niin Suomen asema houkuttelevana investointikohteena vahvistuu. Jatkossa ei enää minkä tahansa työriidan vuoksi voi sulkea koko satamaa, mikä parantaa toimitusvarmuutta.
Voittajia ovat myös kansalaiset, joiden arkielämää ei voi enää vaikeuttaa kuinka pitkään tahansa tai useasti toistuvilla poliittisilla lakoilla. Lakko-oikeuden ydin säilyy silti. Omien työehtojen puolesta saa jatkossakin lakkoilla vapaasti. Myös poliittiset lakot ja myötätuntolakot ovat laillisia jatkossakin, mutta rajoitettuna, kuten monissa muissakin maissa.
Työttömyysturvaa uudistamalla puretaan kannustinloukkuja ja vahvistetaan julkista taloutta. Tämä tapahtuu erityisesti ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastamalla työttömyyden keston mukaan. Kun työ kannattaa paremmin suhteessa sosiaaliturvaan ja kokoaikatyö paremmin suhteessa osa-aikatyöhön, niin avoinna olevat työpaikat täyttyvät nopeammin. Työttömyysturvassa on huomioitu työllistymisen edellytykset. Poikkeussäännöksiä on osatyökykyisille ja yli 60-vuotiaille, joiden työllistyminen on vaikeampaa. Toimeentulotuki vaimentaa uudistuksen vaikutuksia pienituloisille.
Paikallinen sopiminen on keskeinen keino lisätä työn tuottavuutta. Työpaikoilla tiedetään parhaiten, miten työt kannattaa organisoida. Onnistunut paikallinen sopiminen lisää työllisyyttä ja parantaa yritysten tuloksia, sekä nostaa palkkoja. Jatkossa paikalliseen sopimiseen pääsevät mukaan järjestäytyneiden yritysten lisäksi myös kymmenet tuhannet järjestäytymättömät yritykset. Sopijaosapuolina voivat olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö yhdessä. Olennaista on, että työntekijöiden puolelta neuvottelee henkilö, jolla on siihen aito mandaatti toisilta työntekijöiltä, olivat ne sitten liiton jäseniä tai eivät.
Pitkin kevättä on ollut lakkoja ja on vaadittu neuvotteluita. Hallituksen puolelta neuvotteluita on tarjottu vientivetoisesta työmarkkinamallista, jossa kaksikantaisesti voisi syntyä parempi ratkaisu kuin hallitusohjelman kirjauksen pohjalta. Toivottavasti tämä vielä tapahtuu, mutta se edellyttää SAK:n paluuta neuvottelupöytään.
Työrauhasta ja paikallisesta sopimisesta on mahdoton löytää neuvotteluratkaisua työmarkkinaosapuolten kesken. Molempia on yritetty vuosikausia ilman tuloksia. Nämä uudistukset ovat Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä ja siksi hallitus vie niitä eteenpäin normaaleina lakiuudistuksina, toki valmistelussa työmarkkinaosapuolten osaamista hyödyntäen.
Alla olevista linkeistä voit perehtyä Kansantaloustieteen oppituntien avulla työmarkkinauudistuksiin tarkemmin:
Työrauhalainsäädännön uudistaminen https://www.youtube.com/watch?v=k6-F6L_-YcE
Paikallinen sopiminen https://www.youtube.com/watch?v=oqOx39c7a3k
Hyvää viikonloppua!
Arto
Ps. Lauantaina olen kannustamassa suomalaisia hiihtäjiä Salpauselän kisoissa. Kannusta sinäkin!
