Arvoisa lukija,
Tällä viikolla huomio keskittyy USA:n presidentinvaaleihin. Siihen keskittyy myös tämä viesti. Ensimmäisiä tuloksia voimme odottaa aamuyöstä, mutta vaalien tuloksen ratkeaminen saattaa kestää pitkäänkin. Kuten hyvin tiedetään, vaalin tulos ratkaistaan muutamassa vaa’ankieliosavaltiossa, joissa äänet olivat hyvin tasan jo viime kerralla. Näistä tärkein on Pennsylvania, koska se on niistä suurin. Muut tärkeät ovat Georgia, Pohjois-Carolina, Michigan, Wisconsin, Nevada ja Arizona. Viimeisten galluppien mukaan myös Iowassa tulos voi olla tasainen. Muissa osavaltioissa tulos lienee sama kuin neljä vuotta sitten, ja niissä ei juuri ole edes pääehdokkaat kampanjoineet.
Tässä viestissä keskityn arvioimaan lähinnä sitä, mitä Trumpin valinta saattaisi vaikuttaa kansainväliseen kauppaan ja talouteen. Harrisin talouspolitiikka jäänee hänen voittaessaan nähtäväksi, mutta todennäköisesti hän jatkaisi Bidenin linjalla kauppapolitiikassa. Trumpin voitolla saattaa olla huomattavia vaikutuksia myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, mutta jätän ne tämän analyysin ulkopuolelle. Harrisin valinta tuskin toisi isoja muutoksia USA:n Ukrainan tai Lähi-Idän politiikkaan.
JOHTAAKO TRUMPIN VALINTA SISÄÄNPÄINKÄÄNTYMISEEN MAAILMANKAUPASSA?
Viime aikoina USA on ollut läntisen maailman talousveturi. Sen talous on palautunut Koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista selvästi nopeammin kuin Euroopan maiden talous. Tässä keskeisenä syynä ovat USA:n joustavat työmarkkinat, dynaaminen talous ja vähäisempi riippuvuus Venäjästä. Esimerkiksi työllisyys on USA:ssa korkealla tasolla ja työttömyys alhaista.
USA:n sisällä tuloerot ovat kuitenkin isot. Se johtuu siitä, että USA ei ole koskaan ollut hyvinvointivaltio. Siellä verotus on keveämpää ja ihmiset tulevat enemmän toimeen omillaan. Myös yksilön vastuu on paljon suurempi, koska valtio ei pohjoismaiden tapaan kustanna yliopisto-opiskelua tai kattavaa terveydenhoitoa, kuten Suomessa. Pitkälti USA:n sisäisestä rakenteesta johtuen nykyinen talouskasvukaan ei näy riittävästi kaikkien kukkarossa. Trump pyrkiikin hyödyntämään esimerkiksi hintojen nousua kampanjassaan.
Donald Trumpin ja hänen varapresidenttiehdokkaansa J.D. Vancen esittämät lääkkeet amerikkalaisten duunareiden ja pienyrittäjien aseman parantamiseksi ovat tullimuurit. Trumpin tavoitteena on määrätä 10-20 prosentin tulli kaikille tuontituotteille ja huomattavasti korkeammat tullit Kiinasta ja Meksikosta tuleville tuotteille. Trumpin tavoitteena on käytännössä estää tulleilla esimerkiksi autojen tuonti Meksikosta ja Kiinasta Yhdysvaltoihin.
Kiinaa kohtaan tiukka tulli on voimassa jo nyt ja se kuuluu myös Harrisin linjaan. Harris ei kuitenkaan suunnittele tulleja eurooppalaisille liittolaisilleen. Taustalla vaikuttaa bidenilainen ajattelu siitä, että läntisten demokratioiden tulee pitää yhtä ja tukea toisiaan. Euroopan kannalta juuri tässä on iso ero Trumpin ja Harrisin välillä. Trumpin lupaukset toteutuessaan johtaisi siihen, että myös Eurooppa joutuisi asettamaan tulleja amerikkalaisille tuotteille.
Tullit liittolaisten kesken eivät ole talousteoriaan mukaan pitkässä juoksussa kenenkään intressien mukaisia. Suomella ja Euroopalla onkin intressi päästä kauppapolitiikassa sopuun Trumpin hallinnon kanssa, jos republikaanit voittavat vaalit.
USA:n vientimarkkinat ovat tällä hetkellä Euroopan maille elintärkeät. Suomenkin viennissä kasvu on viime aikoina tullut nimenomaan USA:n viennistä. Sama koskee Saksaa, jonka taloudessa USA:n viennin kasvu on ollut viime aikoina ainoa piristysruiske. Jos vienti USA:n markkinoille vaikeutuu, myös Eurooppa joutuu katsomaan enemmän sisäänpäin. Silloin Euroopan sisämarkkinoiden kehittäminen ja laajentaminen nousee avainasemaan.
Republikaanien ajattelussa tullit nähdään kuitenkin keskeiseksi keinoksi parantaa amerikkalaisten tehdastyöläisten ja pienyrittäjien asemaa. Pohjoismaisen järjestelmän keinot, kuten maan sisäisten tuloerojen pienentäminen progressiivisella verotuksella ja tulonsiirroilla eivät kuulu republikaanien keinovalikoimaan.
Trumpin talouspolitiikka sisältää taloudellisia riskejä myös amerikkalaisille itselleen. USA on maailmankaupan suurvoittaja, joten sen kansallinen intressi olisi puolustaa vapaakauppaa. Tullit myös merkitsevät sitä, että kaikkien tuontitavaroiden hinnat nousevat ja samoin myös niitä korvaavien kotimaisten tuotteiden hinnat nousevat. Jos Trump lisäksi onnistuu tavoitteessaan poistaa maasta miljoonia laittomia siirtolaisia, niin edessä on työvoimapula, mikä nostaisi rajusti palkkatasoa ja kiihdyttäisi inflaatiota.
USA on demokratia, jossa presidentinkin vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Voi hyvin olla, että vaikka Trump valittaisiin presidentiksi, niin hän ei onnistuisi viemään läpi kaikkia keskeisiä lupauksiaan. On kuitenkin väärin kuvitella, että ne olisivat vain vaalikikkoja. Päinvastoin. Trumpin ajattelussa keskeistä on vaalilupausten toteuttaminen. Edessä voi siis olla talouden puolella entistä turbulentimpia aikoja.
Jännittävää vaali-iltaa toivottaen!
Arto
