|
19.11.2021

Arto Satosen viikkoviesti – Urkintamalli ei sovi Suomen työpaikoille

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla on eduskunnassa keskusteltu erityisesti metsäpolitiikasta, jossa hallituksen EU edunvalvonta on ontunut pahasti. Viestin aluksi keskityn tähän teemaan ja viestin lopulla otan kantaa STM esitykseen palkka-avoimuudesta, mikä on jo osuvasti nimitetty ”urkintamalliksi”.

Tämän viikon kyselytuntia hallitsi EU edunvalvonta taksonomiassa. Suomelle tärkeissä asioissa olennaista olisi vaikuttaa jo prosessin alkuvaiheessa komissioon ja toisiin EU valtioihin. Edunvalvonta on kuitenkin vaikeaa, jos ei tiedä edes omaa kantaansa. Suomen hallitus ei kyennyt kertomaan kantaansa edes Suomessa viime viikolla vierailleelle komissaarille. Kun hallitus lopulta kannan sai, niin sekin on erimielinen. Hallituksen kanta voittanee tänään suuressa valiokunnassa Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja KD:n tukemana, kun hallituksen sisältä Vihreät ja Vasemmistoliitto äänestänevät hallituksen kantaa vastaan! Aika sekasoppa.

Kun Suomen kanta tulee selväksi vain muutamaa viikkoa ennen ratkaisevaa EU äänestystä, niin on hyvin todennäköistä, että Suomi ei saa riittävästi tukea omalle kannalleen muilta mailta. Edessä saattaa siis olla iso takaisku suomalaiselle metsätaloudelle. Tällä viikolla moni onkin jälleen ihmetellyt kuinka tätä maata oikein johdetaan. Edunvalvonnassa ei olla hereillä silloin, kun se olisi kaikkein tärkeintä.

Taksonomia on toki vasta alkusoittoa, mutta juna on liikkumassa siihen suuntaan, että Euroopan Unioni tulee vahvasti ohjaamaan sitä miten Suomessa metsiä hoidetaan ja paljonko niitä voidaan hakata. Olisi erittäin tärkeää saada muut EU maat ymmärtämään, että ilmastoasioissa suomalainen metsänhoito on osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Nyt näyttää pikemminkin siltä, että EU komissio on laittamassa Suomen metsänhoidon ruuvipenkkiin, kuten MTK:sta on osuvasti viestitetty.

Monissa osissa Suomea eletään edelleen metsästä. Metsänomistajia on 632 000. Korjuu, puunkuljetus ja metsäteollisuus työllistää suoraan 63 000 ihmistä ja välillisesti moninkertaisen määrän. Taloustutkimus on laskenut erilaisia skenaarioita puunkäytölle. Jos puunkäyttöä voidaan lisätä suhteessa metsien kasvuun, niin metsäklusteri voisi työllistää 16 000 ihmistä nykyistä enemmän. Jos taas kasvua ja hakkuita rajoitetaan säännöksin, niin ala voi menettää vastaavan määrän työpaikkoja. Metsäklusteri on erityisen tärkeä työllistäjä maaseudulla ja metsäteollisuuspaikkakunnilla. Näillä alueilla mikään ei pysty korvaamaan metsän antamaa elinvoimaa. Metsäpolitiikassa on siten otettava ympäristönäkökulman ohella huomioon taloudelliset, alueelliset ja sosiaaliset vaikutukset.

URKINTAMALLI EI SOVI SUOMEN TYÖPAIKOILLE

STM:n työryhmä esittää tasa-arvolakiin muutosta, jolloin sukupuolen perusteella palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä olisi aina oikeus pyytää nähtäväkseen eri sukupuolta olevan kollegansa palkkatiedot. STM:n työryhmä oli erimielinen. Työnantajapuoli vastusti esitystä jyrkästi. Tämä esitys on jo kuvaavasti nimitetty lehdistössä ”urkintamalliksi”.

Mitä tämä esitys oikeasti työpaikoilla tarkoittaisi? Oletetaan, että Matti, Mikko ja Minna ovat kollegoita. Sukupuolisen palkkasyrjinnän epäilyn perusteella Minna voi kysyä Matin ja Mikon palkan, vaikka nämä eivät haluaisi Minnan sitä tietävän. Matti ja Mikko voivat myös kysyä Minnan palkan. Sen sijaan Matti ei voi kysyä Mikon palkkaa, eikä Mikko Matin palkkaa, koska he ovat samaa sukupuolta. Tässä ei ole järjen hiventäkään.

Palkka on suomalaisille herkkä asia, jonka useimmat haluavat pitää omana tietonaan. Hyvin harva suomalainen haluaa kertoa avoimesti oman palkkansa. Tämän näkee jo siitä, että suuri joukko suomalaisia pyytää erikseen lupaa Verohallinnolta, jotta heidän verotietojaan ei julkistettaisi.

On itsestään selvää, että työpaikoilla palkka-asiat ovat hyvin herkkiä kollegoiden kesken ja mahdollisuus urkkia toisten palkkoja vain lisää pahaa verta työpaikoilla. Lähtökohtaisesti jokainen saa omasta mielestään liian pientä palkkaa ja kateus kohdistuu helposti juuri kollegaan. Suurin osa suomalaisista onkin urkintamallin todellisen vaikutuksen työpaikoilla ymmärtänyt. Peräti kaksi kolmesta suomalaisesta vastustaa mielipidekyselyn mukaan STM:n työryhmän esitystä.

Paljon puhutaan siitä, että naisen euro on vain 80 senttiä. Miesten ja naisten välinen palkkaero johtuu kuitenkin pitkälti toimialojen välisistä eroista ja hoitovastuun epätasaisesta jakautumisesta. Insinööri tienaa edelleen paremmin kuin sairaanhoitaja ja äiti kantaa isää suuremman osan hoitovastuusta ja menettää samalla urakehityksen kannalta tärkeitä vuosia. Suurin ero miehen ja naisen euron välille syntyy näistä.

Selittämätön palkkaero sukupuolien välillä on 6,7%. Se on toki asia, jonka pitää korjautua. Nykyisetkin lait antavat jo eväitä tilanteen korjaamiseen. Yli 30 henkeä työllistävien työnantajien on tehtävä tasa-arvosuunnitelma, jossa myös palkkaus käydään läpi.

Muitakin keinoja on varmasti. STM:n esittämä urkintamalli ei kuitenkaan ole vastaus tähän ongelmaan. Suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan lisää yhteisöllisyyttä ja vähemmän eripuraa. Urkintamallia ei pidä päästää työpaikkojen sisäistä ilmapiiriä myrkyttämään.

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.