|
7.10.2023

Arto Satosen viikkoviesti – Työssäoloehdon pidentäminen järkevöittää työttömyysturvaa

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla on puhuttu erityisesti Ruotsin nuorisojengirikollisuudesta ja Suomessa paljastuneesta kansainvälisestä huumeringistä. Poliisi ansaitsee onnittelut tärkeästä paljastuksesta. Nuorisojengi-ilmiön taltuttamisessa on nyt viimeinen hetki. Kokoomuksessa tähän asiaan herättiin viime kaudella, jolloin poliisitaustaisen kansanedustajan Kari Tolvasen johdolla tutustuttiin Ruotsin tilanteeseen ja tehtiin sen pohjalta joukko ehdotuksia, joilla ongelmaan tartutaan sekä kovin että pehmein keinoin.

Monet Tolvasen paperin ehdotukset ovat päätyneet Orpon hallituksen ohjelmaan. Perussuomalaisilla oli myös samansuuntaista valmistelua ja sisäministeri Mari Rantanen on tarttunut uhkaan tosissaan yhdessä viranomaisten kanssa. Poliisien määrää lisätään ja jengin jäsenenä tehtyjen rikosten rangaistuksia kovennetaan. Pehmeinä keinoina panostetaan lisää resursseja perusopetukseen ja jatketaan nuorten harrastusmahdollisuuksia turvaavaa Suomen mallia. Tilanne on vielä hallinnassa, mutta uhka jengiytymisen leviämisestä on otettava vakavasti.

KESKUSTALTA YLLÄTTÄVÄ VÄLIKYSYMYS

Keskusta tekee tämän vaalikauden ensimmäisen välikysymyksen, mikä liittyy sotepalveluihin. Keskustan välikysymyksessä on mukana Liike Nyt, mutta vasemmistopuolueet ja Vihreät eivät ole mukana.

Asia eli sotepalveluiden toimivuus on tärkeä, mutta ajankohta ja kysyjä on yllättävä. Ensinnäkin hyvinvointialueiden suuret alijäämät johtuvat suoraan edellisen hallituksen niille myöntämästä rahoituksesta, mikä käytännössä pakottaa hyvinvointialueet supistamaan palveluverkkoaan. Toiseksi, nimenomaan Keskusta halusi ajaa läpi maakuntamallin, jolla kuntien päätösvalta sotepalveluista siirrettiin hyvinvointialueille. Yksikään kunta ei olisi oma-aloitteisesti lopettanut terveyskeskustaan, mutta nyt maakuntamallin kautta sotepalvelut uhkaavat loppua useista pienistä ja keskisuurista kunnista, myös Pirkanmaalla.

Keskusta siis ajoi läpi maakuntamallin ja rahoitusmallin, mikä käytännössä johtaa palveluiden keskittämiseen ja kysyy nyt: ”Miten tässä näin kävi?” Se on aivan kuin auton ojaan ajanut kysyisi naapurilta: ”Kuinka tässä näin kävi?” Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen totesikin osuvasti, että nyt on ensimmäinen kerta, kun oppositio jättää välikysymyksen itselleen.

TYÖSSÄOLOEHDON PIDENTÄMINEN JÄRKEVÖITTÄÄ TYÖTTÖMYYSTURVAA

Työttömyysturvaa tullaan uudistamaan siten, että ensi syyskuun alusta ollaan uudessa järjestelmässä. Osa muutoksista tulee voimaan jo aiemmin, mutta merkittävimmät uudistukset siis vajaan vuoden kuluttua. Muutosten ajankohta on perusteltu kolmesta syystä. Ensinnäkin on kohtuullista, että kansalaiset ehtivät varautua muutoksiin. Toiseksi kassat tarvitsevat aikaa ja kolmanneksi muutokset tämän hetken talousennusteiden valossa osuvat myös suhdannepoliittisesti oikeaan ajankohtaan.

Yksi keskeisistä uudistuksista on työssäoloehdon pidentäminen 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Työssäoloehtoa voi kuitenkin kerätä 28 kuukauden aikana eli siis työssäoloehdon täyttää henkilö, joka 2 vuoden ja 4 kuukauden aikana on ollut vähintään vuoden töissä. Osa-aikatyössä työssäoloehto voi kertyä puolikkaana eli työssäoloehto on myös mahdollista täyttää jatkuvassa osa-aikatyössä.

Työssäoloehdon pidentäminen on yksi Orpon hallituksen työllisyyttä edistävistä toimista. Valtionvarainministeriö on laskenut työllisyysvaikutukseksi 5 700 henkilötyövuotta. Tämä selittyy sillä, että kannustin ottaa työtä vastaan paranee merkittävästi. Samalla uudistuksen vaikutus julkiseen talouteen on hyvin huomattava. Julkisen talouden saaminen kestävälle uralle ja siten pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen on Orpon hallituksen keskeinen tehtävä ja siksi sosiaaliturvaa uudistetaan työntekoon kannustavaksi.

Työssäoloehdon ajatus on, että ihminen, joka on ollut töissä ja jonka palkan perusteella on maksettu työttömyysvakuutusmaksua, on oikeutettu korkeampaan työttömyyskorvaukseen kuin ne ihmiset, jotka eivät ole lainkaan olleet töissä tai joiden työura on ollut hyvin vähäinen. Tämä periaate on sinällään oikea ja kannatettava. Ahkeruudesta pitää palkita.

Hyvä kysymys kuitenkin on mikä on riittävän pitkä aika olla töissä, jotta on oikeudenmukaista saada ansiosidonnaista päivärahaa? Nykyinen käytäntö, jossa oikeus 300 päivän ansioturvaan täyttyy jo 6 kuukauden työllä on varsin antelias vakuutus. Korvausta voi saada lähes tuplasti pidempään kuin on tehnyt töitä. Sen voi rinnastaa siihen, että vakuutuskorvaus olisi aiheutunutta vahinkoa suurempi.

Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen on siten hyvin perusteltua. On kuitenkin tärkeää, että oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan voi kerryttää 28 kuukauden aikana. Silloin turva koskee myös niitä työntekijöitä, joilla ei ole jatkuvaa säännöllistä työtä tai joiden työssä on välillä työttömyysjaksoja.

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto Satonen

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.