Arvoisa lukija,
Tällä hetkellä huomio kotimaassa kiinnittyy työmarkkinatilanteeseen. Valtakunnan sovittelija yrittää sovitella useiden eri alojen työehtosopimuksia samaan aikaan ja ensimmäiset lakot ovat jo alkaneet. Onneksi nyt myös pitkään odotettu päänavaajasopimus Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä on etenemässä. Palaan tähän viestin lopussa.
Työmarkkina-asioista ja Suomen talouden kysymyksistä pidän 15.2. myös yhteisen tilaisuuden Lauri Lylyn (SDP) kanssa, johon osallistuvat myös Tampereen kauppakamarin tj. Antti Eskelinen, SAK:n pj Jarkko Eloranta ja Kuntatyönantajien tj Markku Jalonen. Tervetuloa!
Eduskunta päätti tällä viikolla translain hyväksymisestä äänin 113-69. Äänestin lain hylkäämisen puolesta. Pidän toki hyvänä, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luovutaan. Sukupuoli ja sen vaihtaminen ei kuitenkaan voi olla ilmoitusasia, vaan pidin tärkeänä, että lääketieteellinen selvitys olisi edelleen jäänyt voimaan.
AMPUMARADOILLE LUVAT NOPEAMMIN, JALKAVÄKIMIINAT HARKINTAAN
Eduskunnan puolustusvaliokunta on käsitellyt maanpuolustuksen kannalta keskeisiä asioita muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen johdosta. Valiokunnan linjaus on, että ampumaratoja pitäisi jatkossa olla 1 000, kun nykyisin niitä on 600. Ajatuksena on, että ampumaharrastus olisi mahdollista kohtuullisella etäisyydellä kaikille kiinnostuneille suomalaisille. Nykyisin ampumaratojen ympäristölupien käsittely kestää vuosikausia ja aiheuttaa ongelmia monille ampumaradoille. Lupia on jatkossa saatava nopeammin, koska ampumaradoilla on ampumaurheilun ja metsästyksen edistämisen lisäksi, myös maanpuolustuksellinen merkitys.
Puolustusvaliokunta otti kantaa myös jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen, johon Venäjä ei ole liittynyt. Ottawan sopimuksesta irtaantuminen edellyttäisi Suomen valtiojohdolta uutta ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjausta. Korvaavia ratkaisuja on toki jo hankittu, mutta puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (KOK) totesi osuvasti, että: ” Mikään nykyään käytössä oleva järjestelmä ei voi kokonaan korvata jalkaväkimiinojen suorituskykyä, eikä varsinkaan miinojen aiheuttamaa miinakauhua”.
TYÖMARKKINOILLA TARVITAAN KIPEÄSTI PÄÄNAVAAJAA
Työmarkkinat ovat ajautuneet lakkosumaan, joka koskee laajalti sekä teollisuutta, kauppaa että kuljetusalaa. Valtakunnan sovittelijan pöydällä on soviteltavia työehtosopimuksia ruuhkaksi asti. Se nostaa aiheellisesti keskusteluun kysymyksen valtakunnan sovittelijan resurssien riittävyydestä ja koko neuvottelujärjestelmän toimivuudesta.
Lähtökohta työehtosopimusten tekemiselle on toki nyt poikkeuksellisen vaikea. Korkean inflaation vuoksi palkansaajien ostovoima on pudonnut enemmän kuin kertaakaan 1950-luvun jälkeen, joten ymmärrettävästi palkansaajapuoli esittää neuvotteluissa korkeita palkankorotuksia. Toisaalta kaikki taloudelliset tutkimuslaitokset ennustavat Suomelle ja Euroopalle taantumaa, jolloin työnantajien edustajien on puolestaan mahdoton hyväksyä korkeita palkankorotusvaatimuksia.
Lisää haasteita työehtosopimusten tekemiseen aiheuttaa kunta-alan sopimus, jossa kunta-alan palkat nousevat seuraavat viisi vuotta automaattisesti prosenttiyksikön enemmän kuin yksityisen puolen palkat. Tämä kytkentä on hyvin poikkeuksellinen. On toki totta, että kunta-alan palkkaus on jäänyt jälkeen yksityisestä tasosta, koska liukumat toimivat yksityisen sektorin palkansaajien eduksi. Yksittäinen yleistä tasoa korkeampi sopimus voi siten olla työvoiman saatavuuden turvaamiseksi perusteltu, mutta automaattinen kytkentä ei sovellu Suomen työmarkkinoille.
Valtakunnan sovittelijan tehtävä ei ole kadehdittava. Ristikkäisiä tavoitteita on vaikeaa sovittaa yhteen ja viime kädessä pelissä on Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja siten myös tuleva työllisyyden taso ja palkanmaksukyky. Poliittiselta puolelta ei pidä lähteä neuvomaan miten solmu ratkaistaan. Ei varsinkaan vaalien alla. Päänavaaja kuitenkin tarvitaan pian, jotta lakkojen kautta eivät kaikki suomalaiset menetä tuloja. Tässä suhteessa on aivan ratkaisevaa saako teknologiateollisuuden ja teollisuusliiton sopimus hyväksynnän liittojen päätöksentekoelimissä.
Hyvä kysymys kuitenkin on, että mitä Suomen neuvottelujärjestelmälle pitää tehdä? Vientivetoinen ja toimialakohtainen malli on toki lähtökohtaisesti viennistä ja kilpailukyvystä riippuvaiselle maalle lähtökohtaisesti oikea. Sopimusten tekeminen ei kuitenkaan onnistu enää yhtä helposti, kun työntekijäpuoli koordinoi työnantajapuolen lisäksi vaatimuksiaan tehokkaasti. Ja lisämausteen antavat julkisen puolen liitot, jotka eivät enää suostu heille määriteltyyn seuraajan rooliin. Kun tämä kierros saadaan maaliin, niin on isomman harkinnan paikka, miten jatkossa on viisasta mennä eteenpäin.
KAMPANJA-AVAUS 17.2.
Tervetuloa kampanja-avaukseen perjantaina 17.2. Haapasen huvilalle Tampereelle. Heti seuraavana päivänä la 18.2. pidetään kampanja-avaus myös Sastamalan torilla.
TAMPEREEN MAANANTAIMARKKINAT
Olen Tampereella maanantaimarkkinoilla ma 6.2. klo 10-11.30. Tervetuloa puheille!
Hyvää viikonloppua!
Terveisin,
Arto
