Arvoisa lukija,
TUONTITULLIT MYLLERTÄVÄT KANSAINVÄLISTÄ KAUPPAPOLITIIKKAA
Tällä hetkellä tärkein puheenaihe on kauppapolitiikka, joka on Donald Trumpin tullipäätösten jälkeen saanut uusia kierroksia, ja vaikutukset ovat heijastuneet liikehdintänä myös pörsseissä. Kaikkein tylyimmät terveiset Trump lähetti Kanadalle, jolle lätkäistiin 25 prosentin tullit. Kanada vastasi samalla tavalla. Kun maiden taloudet ovat täysin toisiinsa kiinnittyneitä, niin hinnat tulevat todennäköisesti nousemaan molemmissa maissa, ellei vapaa kauppaan palata.
Trump on uhannut tulleilla myös Euroopan Unionia, joka tarvittaessa valmistautuu vastaamaan samalla tavalla, vaikka EU ensisijaisesti pyrkiikin välttämään kauppasodan USA:n kanssa. Tullimuuri ja kauppasota eivät pitkässä juoksussa ole tuoneet vaurautta yhdellekään kansakunnalle, sen sijaan vapaa kauppa on tuonut monille, mm. Suomelle.
Kauppapolitiikan lainalaisuudet eivät ole tähtitiedettä. Brittiläinen ekonomisti ja poliitikko David Ricardo osoitti jo 1800-luvulla suhteellisen edun periaatteen, jonka mukaan kunkin maan kannattaa tuottaa niitä tuotteita, joissa heidän kilpailukykynsä on suhteellisesti paras ja ostaa toisilta mailta niitä tuotteita, joissa suhteellinen kilpailukyky on heikko. Tämä oivallus löytyy kansantaloustieteen oppikirjoista ja se pitää edelleen paikkansa. Toivoa sopii, että ratkaisu löydetään ja diilit tehdään. Lännellä ei ole nyt varaa ampua omaan jalkaan, kun tilanne on muutenkin vaikea Venäjän ja sen tukijoiden asettaman haasteen kanssa.
PUOLUSTUSTEOLLISUUS TUO TURVAA JA VIENTITULOJA
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut maailmaa monin tavoin. Erittäin suuri muutos on se, että Euroopan maat ovat ymmärtäneet, että puolustukseen on pakko satsata. Erityisen voimakkaasti omaan puolustukseensa ovat satsanneet Puola ja Baltian maat. Puolan armeija on jo NATO:n kolmanneksi vahvin ja Puola käyttää jo yli 4% BKT:stä puolustukseen.
Puolustukseen satsataan, jotta sotaan ei jouduttaisi. Idea on siis se, että vahvasti puolustautunut maa on suojassa, koska sinne hyökkääminen tulisi hyökkääjälle liian kalliiksi sekä inhimillisesti, että taloudellisesti. Suomi satsaa myös vahvasti omaan puolustukseensa ja yhdessä muiden länsimaiden kanssa auttaa Ukrainaa taistelemaan oman vapautensa ja itsenäisyytensä puolesta.
Rauhan aikana monet Euroopan maat laiminlöivät omaa puolustustaan. Suomessa tätä virhettä ei ole tehty koskaan. Toki puolustusbudjetteja pienennettiin ja puolustusmateriaalin tuotantoa vähennettiin, mutta perusvalmius pidettiin yllä. Tästä hyvä merkki on Sastamalan Nammo Lapua Oy, mikä toimi pienillä volyymeillä vuosia, mutta kun pohja oli olemassa, niin tuotantomääriä voitiin nopeasti nostaa ylös, kuten nyt on tehty.
Uusin suurinvestointi puolustusteollisuuden alalle on Forcit Explosivesin TNT-räjähdetehdas Poriin, mikä on merkittävä koko Euroopan puolustukselle. Mittavia investointeja on käynnissä myös Laukaan Vihtavuoressa. Etulinjassa on kuitenkin Patria, jolla on edellytykset tehdä suuria kauppoja muihin NATO-maihin. Tampereella toimiva Insta Group on puolestaan merkittävä puolustusteknologian kehittäjä. Mahdolliset jäänmurtajatilaukset Yhdysvaltoihin liittyvät nekin osaltaan geopoliittiseen tilanteeseen.
Nämä ovat vain yksittäisiä esimerkkejä. Suomessa on kaikkineen satoja yrityksiä, jotka tavalla tai toisella ovat mukana puolustusteollisuudessa ja lähes kaikki sen ansiosta myös kasvussa. Puolustusteollisuudesta onkin tulossa Suomelle hyvin merkittävä toimiala. Sen ensisijainen tehtävä on tietenkin yhdessä puolustusvoimien kanssa turvata Suomen omaa puolustusta. Huippuosaamista ja isoja tehtaita ei kannata kuitenkaan rakentaa vain Suomen puolustusvoimien tarpeita varten, vaan kyse on koko NATO-perheen varustamisesta. Puolustusteollisuudesta on siten tulossa myös iso vientiala.
On tietenkin surullista, että 2020-luvun maailmassa joudutaan käyttämään paljon resursseja puolustusteollisuuteen. Tämä on kuitenkin se pelikenttä, johon Venäjä liittolaisineen on maailman ajanut. Kun myös USA joutuu miettimään miten se omia sotilasresurssejaan jakaa ympäri maailmaa, niin Euroopan on pakko ottaa isompi rooli omasta puolustuksestaan. Tämä on fakta ja siinä Suomen kannattaa toimia puolustusmateriaalien tuottajana myös kumppanimaille.
Arto
