Arvoisa lukija,
Tämän viikon viestissä taustoitan keskustelun kohteena olevaa sote/maakuntauudistusta, mitä olen käsittelemässä perustuslakivaliokunnassa.
SOTE/ MAAKUNTAUUDISTUS – MISTÄ ON KYSE?
Soteuudistuksesta on keskusteltu vuodesta 2006. Vuonna 2011 Kataisen hallitusta muodostettaessa todettiin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on annettava nykyisiä kuntia suuremmille hartioille, jotta kaikkien suomalaisten laadukas hoito voidaan turvata. Hallitus esitti kuntauudistusta, mikä johti joihinkin kuntaliitoksiin ( mm. Sastamala), mutta kuntauudistus kasvukeskuksissa kuivui kokoon ( esim. Tampereen seutu). Maakunta jäi tällöin käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi, kun haettiin kuntia suurempaa toimijaa. Valtiolle ei haluttu antaa vastuuta koko soten järjestämisestä, koska sen pelättiin johtavan tuntuvaan kustannusten kasvuun ja byrokratian lisääntymiseen ( vrt. Norja)
Nykyinen hallitus päätti marraskuussa 2015, että uusi sotemalli tehdään 18 maakunnan pohjalta ja malliin kuuluu olennaisena osana valinnanvapaus, jolla nopeutetaan hoitoon pääsyä nykyisestä. Perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen poistettiin lakiesityksestä pakkoyhtiöittäminen, koska valiokunta totesi sen perustuslain vastaiseksi. Viime joulukuussa erikoissairaanhoito rajattiin pois valinnanvapauden piiristä, koska pelättiin vaikeuksia päivystyksen toteuttamisessa keskussairaaloissa. Maakunnilla on kuitenkin velvoite noudattaa hoitotakuuta eli jos esimerkiksi leikkauksia ei pystytä tuottamaan määrä-ajassa, niin ne palvelut pitää potilaille ostaa.
Torstaina hallitus antoi esityksen valinnanvapaudesta, mikä koskee noin kolmasosaa kaikista terveydenhoitopalveluista. Tässä on linkki YLE:n eiliseen uutiseen, joka kertoo ydinseikat siitä miten valinnanvapaus toteutuu: https://yle.fi/uutiset/3-10107301?utm_source=facebook-share&utm_medium=social
Nyt esitys on siis eduskunnan yksityiskohtaisesta käsittelyssä ja tavoitteena on saada esitys valmiiksi kesäkuussa. Eduskunnan valiokunnat kuulevat hyvin laajasti asiantuntijoita ennen päätösten tekemistä.
ONKO SOTE-RATKAISULLE VAIHTOEHTOA?
Hallituksen esitystä uudeksi soteksi on ollut eri vaiheissa tekemässä satoja asiantuntijoita ja maakunnallista soveltamista tekemässä iso joukko ihmisiä pelkästään Pirkanmaalla. Esitys on kompromissi, johon merkittävästi vaikuttaa perustuslakivaliokunnan asettamat reunaehdot ja tavoite hillitä sotepalveluiden kustannusten nousua. Päätavoite on parantaa sotepalvelujen laatu/kustannustehokkuutta ja lisätä asiakkaan valinnanvapautta.
Soteuudistuksen arvostelijat eivät ole esittäneet uudistukselle mitään vaihtoehtoa. Ainoaksi vaihtoehdoksi uudistukselle on esitetty katepillaria eli siis sitä, että nykyinen tapa toimia jäisi voimaan.
Nykyisen järjestelmän saavutukset eivät ole kovin hyvät. 2000-luvulla sotekustannukset ovat tuplaantuneet, hoitojonot pidentyneet ja terveyserot kasvaneet. Kansalaisten ottamien yksityisten vakuutusten räjähdysmäinen kasvu kertoo siitä, että luottamus nykyistä terveydenhoitojärjestelmää kohtaan ontuu. Näin on siitä huolimatta, että suomalaisten terveydenhoitoalan ammattilaisten osaaminen ja sitoutuminen työhön on hyvällä tasolla. Järjestelmästä ei ole kuitenkaan saatu parasta irti.
Kuntien taloudelle soten ennustamaton kustannuskehitys on aiheuttanut jatkuvia ongelmia, mikä on näkynyt veroäyrin kohoamisena monissa kunnissa. Uudessa järjestelmässä valtionvarainministeriö valvoo tiukasti maakuntien pysymistä niille asetetussa budjettiraamissa. Taloudellinen ennustettavuus siis paranee.
Edellä mainituista ongelmista johtuen nykytilakaan ei siten ole todellinen vaihtoehto.
MAAKUNTAHALLINTO – UUSI HALLINNON TASO?
Uudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon 18 maakunnasta. Vähemmän on puhuttu siitä, että niiden muodostaminen lopettaa 410 kuntayhtymää, ELY-keskusta ja muuta toimijaa. Sotejärjestäjien määrä pienenee maakuntien myötä kymmenesosaan nykyisestä (nykyisin siis toimijoina kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit).
Maakuntahallinnossa ei siis ole kyse mistään uudesta hallinnosta. Maakuntahallintoon yhdistetään nykyisten sairaanhoitopiirien, maakuntaliittojen ja ELY-keskusten tehtävät, sekä lisäksi joitakin nykyisin valtion tai kuntien hoitamia tehtäviä. Kyse on nykyisten tehtävien kokoamisesta yhteen.
Uutta ovat maakuntavaalit. Tähänkin asti sairaanhoitopiireissä ja maakuntaliitoissa on ollut luottamushenkilöitä. Itsekin olen ollut vuosina 2005-17 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallinnossa. Muutos on se, että jatkossa keskeiset maakunnalliset päättäjät valitaan vaaleilla, eikä puolueiden piirijärjestöjen nimeämänä, kuten tähän asti. Tätä on vaikea pitää huonona muutoksena.
Viikonlopputerveisin Arto
