Arvoisa lukija,
tällä viikolla maailman huomio on kiinnittynyt Davosiin, minne maailman johtajat kokoontuivat. Eilen ja viime yönä kokoontui myös Euroopan Neuvosto. Donald Trumpin vaatimukset Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin ovat käynnistäneet keskustelun koko maailmanjärjestyksen muuttumisesta. Vaarana on paluu 1800-luvun maailmaan, missä vahvat ottavat ne mitkä voivat ottaa ja kansainvälistä oikeutta ei kunnioiteta. Davosissa Trump kuitenkin lupasi olla puuttumatta sotilaallisin toimin Grönlantiin, mutta ei ole tinkinyt vaatimuksistaan.
Viimeistään nyt Euroopalle on selvinnyt, että Trumpin vaatimuksiin on vastattava painavilla toimilla. Euroopan Unionissa onkin vahva tuki Tanskalle ja halukkuus reagoida Trumpin mahdollisiin tulleihin myös omin kauppapoliittisin toimin, mitkä aiheuttavat merkittäviä vaikutuksia amerikkalaisille yrityksille. Tällainen tulleilla uhittelu ja kaupan esteiden luominen eivät tietenkään ole järkeviä liittolaisten kesken ja ylipäätään kaupan pitäisi olla EU:n ja USA:n välillä vapaata. Selvältä kuitenkin näyttää, että Trumpiin tehoavat vain sellaiset vastatoimet, mitkä heilauttavat USA:n pörssikursseja. Trumpilla on edessään syksyllä tärkeät välivaalit ja niissä vaaleissa moni amerikkalainen äänestää oman rahapussin, ei Grönlannin tai Venezuelan perusteella.
Davosissa merkittävin puheenvuoro ei ollut Trumpin poukkoileva monologi, vaan Kanadan pääministeri Mark Carneyn puhe, missä hän korosti keskisuurten valtioiden yhteistyön merkitystä maailmanjärjestyksen murroksessa. Carney on hyvin kokenut henkilö, koska hän on ennen poliittista uraansa toiminut mm. Iso-Britannian keskuspankin johtajana ja tuntee siten globaalin pelikentän hyvin. Carneyn puheessa mainittiin myös Suomi, Alexander Stubb ja arvopohjainen realismi. Linkki Carneyn puheeseen löytyy tästä https://www.youtube.com/watch?v=dTvFnC-oFGw&pp=ygURbWFyayBjYXJuZXkgZGF2b3PSBwkJhwoBhyohjO8%3D
VIENTI JA SUURINVESTOINNIT PIRISTÄVÄT TALOUTTA
Talouskasvun käynnistymistä on jo odoteltu pidempään. Tälle vuodelle pankkien ennusteet lupaavat prosentin tai hieman yli prosentin kasvua. Erittäin positiivista on se, että vienti on jo lähtenyt kasvuun vaikeasta globaalista tilanteesta huolimatta. Tammi-syyskuussa 2025 viennin kasvu oli 3,4 prosenttia. Toinen positiivinen signaali on se, että Suomeen tulee merkittäviä kansainvälisiä investointeja. Tällä viikolla ilmoitettiin Keliberin 800 miljoonan euron litiumkaivosinvestoinnista Kaustisille ja Kokkolaan. Se tulee Keski-Pohjanmaalla työllistämään suoraan 350 henkeä ja välillisesti jopa tuhat.
Erityisen vahvassa kasvussa on puolustusteollisuuden vienti. Se oli vuonna 2024 kahdensadan miljoonan euron luokkaa, mutta tällä hetkellä tilauskirjat ovat jo aivan eri luokassa. Puolustusteollisuuden viennin ennakoidaan kasvavan jopa 10 miljardiin vuonna 2030. Kasvun näkee omin silmin, kun käy alan yrityksissä. Investointitahti on kova. Lisäksi monet yritykset mm. konepajat panostavat nyt kaksikäyttötuotteisiin. Kaikki kynnelle kykenevät pyrkivät pääsemään mukaan militääribisnekseen ja lähes kaikki sinne mukaan päässet yritykset ovat vahvassa kasvussa.
Puolustusteollisuuden ohella erinomaiset näkymät ovat meriklusterissa. Risteilijöiden jatkuva valmistus merkitsee 20 000 henkilötyövuoden jatkumista. Jäänmurtajien tekeminen tuo tuhansia lisää. Molemmilla osa-alueilla Suomi on maailman huippua ja nimenomaan siksi laivat suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa. Jäänmurtajia toki tehdään yhteistyössä USA:n ja Kanadan kanssa, mutta myös siellä rakennettavat jäänmurtajat poikivat työtä Suomeen.
Yksi viennin ala on matkailu. Lapin matkailun ennätykset ovat jälleen rikkoutuneet, ja niiden johdosta Lapin työllisyystilanne on maan paras. Lamaa ei ole edes rakentamisessa. Uusia kerrostaloja nousee Rovaniemelle ja uusia loma-asuntoja ympäri Lappia.
Vienti on mahdollista vain yrityksille, joilla on omalla alallaan korkeaa osaamista. Erittäin tärkeää myös on, että kotimainen toimintaympäristö vientiyrityksille ja heidän alihankkijoilleen on hyvä. Tähän Orpon hallitus on panostanut ja nyt se alkaa näkyä tuloksissa. Satamat vetävät, kun työrauhalait on laitettu kuntoon. Paikallinen sopiminen tuo joustavuutta erityisesti pk-yrityksiin eli alihankkijoihin. Vientivetoinen palkkamalli yhdessä maltillisten työehtosopimusten kanssa pitää kustannus-/hintakilpailukyvyn hyvänä.
Talouden kasvua hidastaa edelleen kotimarkkinoiden heikko luottamus. Se johtuu yleisestä epävarmuudesta, Ukrainan sodasta ja Trumpin arvaamattomuudesta. Ostovoiman kasvu näkyy siten pankkitileillä, ei kulutuksessa. Kotitalouksien velkaantuminen on kääntynyt nopeaan laskuun. Lainaa saa ja otetaan varovaisesti, asuntolainoja lyhennetään aktiivisesti. Sama näkyy Ruotsissa. Kun kotimarkkinat eivät kasva, niin palvelualoilla työllisyys on heikkoa. Viennin veto toki vähitellen säteilee positiivisesti myös kotimarkkinoille. Asuntokauppa on vuoden aikana kasvanut 11 %, mutta uusia asuntoja on silti edelleen myymättä runsaasti ja siksi uusi kovan rahan asuinrakentaminen on nihkeää.
Koko tulevan vuoden on todennäköistä, että samaan aikaan kasvaa sekä työllisyys, että työttömyys. Tämä johtuu siitä, että talouden kasvun myötä osa nyt työttömänä olevista pääsee töihin, erityisesti teollisuudessa on hyvät näkymät. Samaan aikaan kuitenkin työttömiksi kirjautuu uusia ihmisiä, jotka ovat tähän asti eläneet tuilla työelämän ulkopuolella. Esimerkiksi pitkään toimeentulotukea saavien pitää nyt ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon ja heitä TEM arvioi olevan 16 000. Työttömien aktivointiaste on myös laskenut merkittävästi siitä mitä se oli valtion TE-palveluiden aikaan, mikä sekin lisää työttömien määrää kymmenillä tuhansilla. Lisäksi ukrainalaisia ja muita maahan tulleita ulkomaalaisia ilmoittautuu koko ajan työnhakijoiksi.
Isossa kuvassa tärkeää on kuitenkin viennin kasvu. Se on ainoa asia, mikä voi nostaa Suomea taloudellisesti ylöspäin. Kotimaan toimien lisäksi se edellyttää onnistumista kansainvälisissä kauppasopimuksissa. USA:n vienti on tärkeä, mutta sitä vaikeuttaa poukkoileva tullipolitiikka. EU:n sisämarkkinat ovat tietenkin keskiössä, mutta uusiakin markkinoita tarvitaan. Tässä suhteessa EU/Mercosur -vapaakauppasopimus on Suomelle tärkeä ja siksi onkin ihmeteltävä, että Vihreät, Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset lähtivät sitä EU-tasolla jarruttamaan. Suomen kaltainen pieni ja avoin talous voi pärjätä vain myymällä tuotteita ja palveluita maailmalle.
Hyvää viikonloppua!
Arto Satonen
