Arvoisa lukija!
Tämä viesti keskittyy Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, josta annetusta selonteosta eduskunta kävi keskiviikkona pitkän keskustelun. Viestin liitteenä on ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kokonaisuudessaan, sen löydät täältä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162513/VN_2020_30.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Selonteko kannattaa lukea kokonaan, koska siinä on tiiviissä paketissa Suomen näkemys maailmasta ja niistä turvallisuusuhista, jotka Suomeen vaikuttavat. Perinteisen puolustuspolitiikan ohella nykyajan maailmassa merkittäviä uhkia ovat esimerkiksi pandemiat, hybridiuhat, ilmastonmuutos ja siihen liittyvä ilmastopakolaisuus, sekä terrorismin uhka. Näitä kaikkia on selonteossa analysoitu.
Tässä viestissä keskityn kuitenkin kahteen asiaan eli Suomen turvallisuuden ytimeen ja maailmantalouden muutoksiin, jotka heijastuvat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
SUOMEN TURVALLISUUDEN NELJÄ PILARIA
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on määritellyt Suomen turvallisuudelle neljä peruspilaria. Tässä oma tulkintani Niinistön jäsentelyn pohjalta.
1. OMA USKOTTAVA PUOLUSTUS
Suomen on kyettävä puolustamaan omaa aluettaan maalla, merellä ja ilmassa. Tämä edellyttää yleistä asevelvollisuutta sekä puolustuskyvyn takaavaa modernia aseistusta, joista merkittävin on HX-hanke eli Hornetin korvaaminen uusilla hävittäjillä.
2. PUOLUSTUSYHTEISTYÖ LÄNSIMAIDEN KANSSA
Tämä tarkoittaa Suomen ja Ruotsin läheistä puolustusyhteistyötä, sekä yhteistyön kehittämistä myös Norjan kanssa, eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämistä ja NATO kumppanuuden vahvistamista. Lisäksi Suomella on kahdenvälistä yhteistyötä sotilaallisesti merkittävien länsimaiden, kuten USA:n, Iso-Britannian ja Ranskan kanssa. Länsiyhteistyö tarkoittaa myös yhteisiä sotaharjoituksia, joista päätetään tapauskohtaisesti.
3. HYVÄT KAHDENVÄLISET SUHTEET VENÄJÄÄN
Suomi ylläpitää jatkossakin suoria kahdenvälisiä yhteyksiä Venäjään eri hallinnon tasoilla. Tärkein suhde on Suomen presidentin Sauli Niinistön suora keskusteluyhteys presidentti Vladimir Putinin kanssa, mutta keskusteluyhteyksiä pidetään myös alemmalla tasolla.
4. SÄÄNTÖPERUSTEISEN KANSAINVÄLISEN JÄRJESTELMÄN PUOLUSTAMINEN
Pienenä maana Suomelle YK:n ja muiden kansainvälisten instituutioiden toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää. Pienelle maalle on edullista, että kansainvälinen yhteistyö perustuu yhdessä sovittuihin sääntöihin eikä suurvaltojen keskenään tekemiin diileihin.
BLOKKIUTUMINEN UHKAA VAPAAKAUPPAA
Donald Trumpin presidenttikaudella USA otti protektionistinen asenteen maailmankauppaan. Linjanmuutos oli merkittävä, koska USA ja varsinkin republikaanit ovat perinteisesti olleet vapaakaupan kannattajia. Kyse ei ole pienestä asiasta, sillä vapaakauppa ja globalisaatio ovat maailmanlaajuisesti parantaneet ihmisten elintasoa enemmän kuin mikään muu asia. Esimerkiksi huomattavasti enemmän kuin kehitysapu.
Vapaakaupan hyödyt eivät kuitenkaan jakaannu tasaisesti, vaan eniten hyötyvät kilpailussa pärjäävät. Suomi oli Nokian aikakaudella globalisaation suurin voittaja maailmassa. Pitkässä juoksussa USA on hyötynyt vapaakaupasta eniten, mutta kaikki amerikkalaiset eivät ole hyötyneet. Kiina on päässyt vapaakaupan ansiosta tekemään historiallista talouskasvua ja uhkaa lähivuosina nousta Yhdysvaltain ohi maailman suurimmaksi taloudeksi.
Trumpin kauden lopulla USA:n ja Kiinan välit ajautuivat kauppasotaan. Bidenin valinta ei välttämättä tuo ratkaisua tähän ongelmaan. Kiina onkin toistaiseksi ollut kommentoimatta presidentin vaihtumista. Biden on puhunut demokraattisten valtioiden liitosta, mikä voi ennakoida USA:n ja Euroopan välisen kaupan normalisoitumista ja ennustettavuuden palautumista. Sen sijaan USA:n ja Kiinan kauppasota saattaa Bidenin aikana jopa saada uusia kierroksia, koska Bidenin toimintatapa on järjestelmällisempää ja siten vaikuttavampi Trumpin impulsiiviseen politiikkaan verrattuna.
Edessä saattaa olla maailman uusi blokkiutuminen USA:n ja Kiinan ympärille. Tämä olisi huono asia Suomelle, joka tekee laajasti kauppaa molempiin maihin. Ruotsi on jo omaa puoltaan valitsemassa, kun maan hallitus haluaa kieltää Huawein laitteiden käytön 5G verkossa. Toisaalta Ruotsillakin on vahvat taloudelliset siteet Kiinaan, joka omistaa esimerkiksi Volvon.
Suomalaisten hyvinvoinnista 40% rahoitetaan viennistä. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että koululaisten syömästä viidestä kouluateriasta viikossa kaksi on vientituloilla rahoitettua. Meillä on siten todella paljon pelissä maailmankaupassa. Lisäksi Suomella on liian pienet sisämarkkinat, jotta ne voisivat toimia tehokkaasti. Monille Suomen johtaville yrityksille jopa Euroopan markkinat ovat liian pienet ja sen takia pelikenttänä on koko maailma. Mitä vapaammin kauppaa voidaan käydä kaikkialle, sen parempi Suomelle.
Hyvää viikonloppua toivottaen!
Arto
Ps. Viikonloppuna olen tavattavissa lauantaina Valkeakoskella Koskikaran edessä yhdessä Anna-Kaisa Ikosen ja Pauli Kiurun kanssa klo 12-13 ja klo 13.30 jälkeen mukana Lempäälän Kokoomuksen kävelyllä Sääksjärvellä. Tervetuloa keskustelemaan!
