Arvoisa lukija,
kesän kynnyksellä politiikassa tapahtuu edelleen paljon. Tällä viikolla esillä ovat olleet erityisesti turvallisuuteen liittyvät kysymykset, sekä talouspolitiikka. Rajalain jatkolle löytyi eduskunnasta riittävä enemmistö, vaikka demarien rivit jälleen hajosivat. Jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtaantuminen oli lähetekeskustelussa tiistaina ja asia saadaan päätettyä vielä ennen eduskunnan kesätaukoa.
NATO:n tasolla on myös tehty hyvin merkittäviä linjauksia. NATO-maat ovat todennäköisesti pääsemässä sopuun sitoumuksessa, jossa puolustusmenojen taso nousisi 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tästä summasta 3,5 prosenttia kohdistuisi välittömiin puolustusmenoihin ja 1,5 prosenttia puolusta tukeviin menoihin, mihin voi sisältyä esimerkiksi sotilaallista liikkuvuutta edistäviä hankkeita. Se on vielä epäselvää millä aikataululla NATO-jäsenmaiden pitäisi näihin tavoitteisiin yltää.
Brysselin kokouksen yhteydessä Suomi sitoutui taisteluajoneuvohankkeeseen, mikä kytkeytyy Suomen maavoimien uudistamiseen. Kyseessä on miljardiluokan hankinta. Lisäksi Tanska, Ruotsi, Norja ja Suomi sopivat yhteisestä ilmatankkaushankkeen kehittämisestä.
Eduskunnassa puolustusvaliokunta sai valmiiksi mietinnön puolustusselonteosta. Se oli lähes yksimielinen, ainoastaan Vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteen. Mietinnössä korostetaan mm. resurssien lisäämistä droonisodankäyntiin varautumiseen.
Selonteon voi kokonaisuudessaan lukea täältä https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/166002/PLM_2024_5.pdf?sequence=4&isAllowed=y
EU:n ALIJÄÄMÄMENETTELY VÄLTETTIIN – SUOMEN TALOUDENPITOON LUOTETAAN
Talouspolitiikassa viikon tärkein tieto tuli Brysselistä. Suomi ei joutunut EU:n alijäämämenettelyyn eli vältimme joutumisen EU:n talouspoliittiselle tarkkailuluokalle. Suomen viimevuotinen alijäämäsuhde 4,4 % / BKT ylittää sallitun rajan, mutta vapauttavasta ratkaisussa huomioitiin nousseiden puolustusmenojen merkitys. Kun vuoden 2021 jälkeen nousseita puolustusmäärärahoja ei huomioida vuoden 2025-2028 alijäämän laskennassa, niin alijäämäsuhde jää tänä ja ensi vuonna laskennallisesti alle sallitun rajan.
Vaikka tarkkailuluokka vältettiin, niin Suomen julkisen talouden tilanne on toki vakava. Orpon hallitus on kuitenkin saavuttanut kansainvälisten arvioitsijoiden luottamuksen. Hallitus on kyennyt tekemään monia säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat julkista taloutta ja Suomen kilpailukykyä.
Monet näistä uudistuksista ovat olleet poliittisesti epäsuosittuja, joten hallitus on osoittanut kansainvälisestikin verrattuna poikkeuksellista rohkeutta. Todennäköisesti luottoa on maailmalla myös siihen, että tarvittaessa nykyinen hallitus kykenee tekemään lisääkin vaikeita ratkaisuja.
Reaalitaloudessa on selviä piristymisen merkkejä. Ilmoituksia isoista hankkeista on saatu viime aikoina paljon. Viimeisimpänä uuden loistoristeilijän rakentaminen Turun telakalla, mikä alihankintoineen tarkoittaa 13 000 henkilötyövuotta Suomeen. Hieman aiemmin ilmoitettiin Kotkan akkumateriaalihankkeesta ja lisäksi puolustusteollisuuteen tulee jatkuvasti mittavia investointeja eri puolille Suomea.
Palvelualoilla näkyy puolestaan kansalaisten ostovoiman myönteinen kehittyminen. Palkat nousevat taas enemmän kuin inflaatio ja lainojen korot tulevat alaspäin. Kun samassa yhteydessä vielä lasketaan tulo- ja yhteisöveroa, niin talouteen saadaan vauhtia. Käänne on todennäköisesti jo tapahtunut, mutta työllisyys reagoi positiivisesti vasta viiveellä, kuten aina.
Julkisen talouden haasteet tulevat silti jatkumaan myös tästä eteenpäin. Valtionvarainministeri Riikka Purra arvioi eduskunnan keskustelussa tällä viikolla, että seuraavalla vaalikaudella tuleva hallitus joutuu saman mittaluokan eli noin 10 miljardin euron julkisen talouden tasapainottamiseen. Vaikeita päätöksiä on siis edessäkin. Tärkeää on, että Suomessa on hallitus, jonka päätöksentekokykyyn voidaan luottaa sekä kotimaassa että maailmalla.
Hyvää viikonloppua!
Arto
