Arvoisa lukija!
Eduskunnan syyskausi käynnistyy alkavalla viikolla. Tässä viestissä käyn läpi keskeisiä kesän ja tulevan syksyn poliittisia aiheita sekä omalta sektoriltani työministerinä laajemmin.
SUOMEN KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN JATKUU
Hallituksen lähtökohtana on ollut yrittäjyyden edistäminen ja viennin kilpailukyvyn vahvistaminen. Katseen kärjessä ovat ennen kaikkea työnantajayritykset, joita on Suomessa liian vähän. Suurin kasvupotentiaali on pk-yrityksissä ja sitä vahvistetaan johdonmukaisesti. Tämän syksyn merkittäviä asioita ovat paikallisen sopimisen laajentaminen pk-yrityksiin ja YT-lain uudistukset, missä YT-lain soveltamisen alaraja nousee 20:stä 50:een ja byrokratia kevenee siten merkittävästi.
Syksyn työlistalla on myös sovittelujärjestelmän kehittäminen. Jatkossa valtakunnan sovittelijalla on parempi mahdollisuus puolustaa viennin avausta palkanmuodostuksessa. Kun Suomen taloudesta 40 % tulee viennistä, niin viennin kilpailukyky ratkaisee myös julkisen talouden palkanmaksukyvyn. Uusi laki ei toki estä mitään toimialaa sopimasta yleistä linjaa korkeampia korotuksia, mutta kynnys sen tekemiseen nousee.
Ruotsissa vientivetoinen palkkajärjestelmä on toiminut menestyksellisesti 25 vuotta ja se on myös vähentänyt naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Puheet siitä, että palkkamalli johtaisi joidenkin alojen ikuiseen palkkakuoppaan ovat siten täysin perättömiä. Ruotsissa asia on ratkaistu siten, että julkisen sektorin sisällä palkankorotuksia ohjataan työvoimapula-aloille, mikä on tuonut korotuksia esimerkiksi hoiva- ja opetusalalle.
Viime päivinä on puhuttu paljon työperäisestä maahanmuutosta. Tässä keskustelussa faktat ovat unohtuneet. Tukijoita on, kun on työpaikkoja. Tänäkin keväänä työperäistä maahanmuuttoa tuli enemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisasiantuntijana toki hieman vähemmän, mikä kertoo siitä, että työpaikkoja oli auki vähemmän. Suuri osa tulijoista tulee Intiasta, Filippiineiltä ja Vietnamista, joiden kanssa tiivistäminen yhteistyötä koko ajan.
Jatkossa EU:n ulkopuolelta Suomeen tullut työntekijä saa hakea työttömäksi jäätyään 3 tai 6 kk uutta työtä Suomessa. Töitä voi ottaa oman toimialan lisäksi miltä tahansa työvoimapula-alalta. Tämä laki tulee olemaan hyvin samanlainen kuin muissa Pohjoismaissa ja aiemman tilastohistorian perusteella tulee käytännössä koskemaan vuosittain 1-2 prosenttia ulkomaalaisia työntekijöitä Suomessa, koska valtaosalla työt jatkuvat ja työttömäksi jääneistä monet työllistyvät nopeasti uudelleen Suomeen tai ulkomaille.
Syyskuun alussa ALV nousee. Se on valitettavaa, mutta korotus oli välttämätön, jotta vältyttiin EU:n alijäämämenettelyyn joutumisesta, mistä olisi saattanut seurata valtion luottoluokituksen lasku ja korkomenojen hyppäys. Kyse ei ole pienestä asiasta, sillä jo nyt valtion korkomenot ovat 3,2 miljardia euroa vuodessa, mikä on muuten yli kolme kertaa enemmän kuin mitä vuosittain käytetään kaikkiin poliisin menoihin.
Valtio on siis taloudellisesti puun ja kuoren välissä. Sen vuoksi Orpon hallitus on jo tehnyt 7,5 miljardin säästöt ja 1,5 miljardin veronkorotukset. ALV:n korotus on hankala erityisesti joillekin yksinyrittäjille, mutta se on kuitenkin koko kansantalouden kannalta pienin paha. Jos olisi sen sijaan korotettu tuloveroa tai kiristetty yritysten verotusta, niin haitalliset vaikutukset talouteen ja työllisyyteen olisivat olleet paljon suuremmat.
KESÄLLÄ PUHUTTIVAT LIIKENTEEN ASIAT
Poliittiseen kesään kuuluu se, että jotkin yksittäiset asiat puhuttavat, kun eduskunta on tauolla ja lainsäädäntötyö ei ole käynnissä.
Yksi tänä kesänä puhuttaneista asioista on Turun tunnin juna, joka on saanut ihan mahdottomat mittasuhteet. Kun hallituskausi alkoi, niin hallitus teki päätökset ympäri maata suunnitelluista liikennehankkeista. Raiteilla suurin panostus on päärataan, kuten pitääkin, koska se on tärkein raidekohde. Se on myös tärkeä Pirkanmaan kannalta, koska se edistää liikenteen sujuvuutta Tampereen ja Helsingin välillä. Uusia tie- ja raidehankkeita on vireillä ympäri maata. Huomattavia panostuksia on mm. Itä-Suomen rata- ja tieyhteyksiin osana Itä-Suomen kehittämistä ja tavaravirtojen siirtymistä Saimaan kanavan sulun myötä.
Liikenteen kehittämiseen on rahaa tullut merkittävästi myös Pirkanmaalle. Tampereen henkilöratapihan kehittämiseen saatu 163 miljoonaa euroa oli viime syksynä suurin yksittäinen panostus koko maassa. Lisäksi rahaa tulee mm. 55 miljoonaa euroa Tampere-Pirkkala raitiotien kehittämiseen MAL-sopimusten kautta. Asvaltointia on tehty tänä kesänä 4000 kilometriä, mikä näkyy positiivisesti koko maassa.
Hallituksen liikennehankkeista erityisesti Turun tunnin juna on noussut puheenaiheeksi, koska pääministeri on Turusta. Tähän raideyhteyteen valtion panostus on 400 miljoonaa, joka suuntautuu Espoo-Lohja ja Salo-Turku väleille. Päätös Lohja-Salo välin uuden radan rakentamisesta jää tuleville hallituksille. Länsiradan toteuttamiseen vaaditaan 400 miljoonan euron rahaa myös radan varrella olevilta kunnilta ja lisäksi haetaan EU-rahaa, jota ei vielä tässä haussa saatu. Tällä hetkellä pallo on kunnilla, jotka päättävät omasta rahoituksestaan. Kyse on siis monivaiheisesta hankkeesta, jolla on merkitystä radan varren kuntien kehitykseen. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että jos uutta rataa ei rakenneta, niin vanha rata pitää korjata ja sekin on miljardiluokan asia.
Toivoa sopii, että taloudellinen tilanne mahdollistaa jossakin vaiheessa vaalikautta myös uusien hankkeiden nostamisen listalle. Pirkanmaalla toiveet kohdistuvat erityisesti valtatielle 9 välille Tampere-Orivesi, joka on erittäin ruuhkautunut.
Hyvää alkavaa syksyä!
Arto
