Arvoisa lukija,
Vuosi on vaihtunut ja politiikan kevät starttaa liikkeelle presidentinvaaleilla. Kyseessä on hyvin tärkeät vaalit. Suomen turvallisuustilanne on muuttunut enemmän kahden viimeisen vuoden aikana, kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Tässä tilanteessa Suomi tarvitsee presidentin, joka on heti valmis ottamaan vastuun maan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta johtamisesta.
Suomella on historian kuluessa ollut hyvä ”herra/rouva onni”. Suomalaiset ovat osanneet tärkeällä hetkellä valita maan johtoon henkilöitä, jotka ovat kyenneet tehtävää hoitamaan silloin, kun tarve on ollut suurin. Nykyinen presidentti Sauli Niinistö on kyselyjen mukaan suomalaisten silmissä kaikkien aikojen presidentti. Hänet tullaan muistamaan presidenttinä, joka yhdisti kansaa, vei Suomen Natoon ja toimi esimerkillisesti arvojohtajana.
Nyt on aika valita uusi presidentti. Ehdokkaiden joukossa on monia, joilla on pitkä kokemus kansainvälisestä politiikasta ja keskeisistä tehtävistä Suomen politiikassa. CV on ns. kunnossa monilla ja kansainväliset verkostot valmiina. Suomi tulee siis saamaan osaavan ja kokeneen presidentin.
Hyvistäkin löytyy kuitenkin selkeästi paras. Nyt tarvitaan presidentiksi henkilö, joka tunnetaan maailmalla, pystyy ajamaan suomalaisten asiaa kansainvälisillä foorumeilla ja tuomaan Suomen tavoitteita esille kansainvälisessä mediassa. Siksi Alex, nro 8 !
********
OLEN TUKEMASSA ALEXIN KAMPANJAA 13.1.
- klo 9.30-12.00 Sastamalan Stubbilan avajaiset, Toivonkulma, Onkiniemenkatu 12, Sastamala
- klo 13.30-15.00 Hämeenkyrön Stubbila, Valtakatu 55, Kyröskoski, Hämeenkyrö
Tilaisuuksissa on mukana myös legendaarinen kansanedustaja Ben Zyskowicz, tervetuloa juttelemaan!
********
Tasavallan presidentin uuden vuoden puheen pohjalta pohdin maamme talouden tilannetta Verkkouutisten blogissa 3.1.2024.
YHTEINEN TILANNEKUVA TALOUDESTA ON KAIKEN LÄHTÖKOHTA
Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö viittasi viimeisessä uuden vuoden puheessaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vakiintuneeseen parlamentaariseen yhteistyöhön, joka on tuonut pitkäjänteisyyttä ja vakautta poliittisiin linjauksiin yli vaalikausien ja hallitusten vaihtumisen. Niinistö nosti esiin mahdollisuuden tavoitella saman tyylistä mallia myös kansantalouden kohentamisessa.
Ajatus on kannatettava: Suomen talous- ja työllisyyspolitiikka toimisi varmasti paremmin, jos valitulla linjalla olisi enemmän jatkuvuutta. Se lisäisi myös Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Nimenomaan jatkuvuuden puute on ollut keskeinen ongelma sen reilun kahdenkymmenen vuoden ajan, jonka olen saanut olla mukana eduskunnan päätöksenteossa.
Kun vertaa esimerkiksi Sipilän hallituksen talouspolitiikkaa Rinteen-Marinin hallitusten linjauksiin ja nyt Orpon hallituksen linjauksiin, muutokset ovat hallituksen vaihtuessa olleet varsin suuria. Sipilän hallitusta edelsi Kataisen hallitus, joka oli jopa jäädä syntymättä talouspoliittisten näkemyserojen vuoksi, ja jonka koko kausi oli nimenomaan hallituksen sisäisten talouspoliittisten erimielisyyksien vuoksi vaikea.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kyetty laajaan parlamentaariseen ja yhteiseen näkemykseen, koska tilannekuva on pääosin yhteinen ja jaettu. Venäjän etupiiriajattelun konkretisoiduttua käytännössä kaikki eduskuntapuolueet ymmärsivät, että NATO-jäsenyys ja kahdenvälisen yhteistyön tiivistämisen USA:n, Iso-Britannian ja läntisen liittolaisten kanssa on Suomen etu. Kaikki eduskuntapuolueet tunnistivat Venäjän politiikkaan liittyvät uhat ja niihin haluttiin vastata. Lähes samanlainen yhteinen ymmärrys syntyi eduskunnassa itärajamme sulkemisesta, kun siitä tuli Venäjän hybridioperaation kohde viime vuoden lopulla. Sekä Suomen NATO-jäsenyydellä että Venäjän rajan sulkemisella on molemmilla erittäin vahva Suomen kansan tuki.
Talous- ja työllisyyspolitiikassa yhteisen ymmärryksen löytäminen on vaikeampaa, koska kansan mielipide on jakautunut. Tämä havainto on todistettavissa mielipidekyselyiden tuloksilla ja se on luettavissa myös omasta sähköpostistani. Osa kansasta haluaisi esimerkiksi kieltää poliittiset lakot kokonaan, toiset taas symppaavat lakkoilijoita. Keskitien kulkijoita on vähän, vaikka sitä kansainvälisessä vertailussa edustaakin hallitusohjelman kirjaus.
Myös suhtautuminen nopeasti kasvavan valtionvelan vakavuuteen vaihtelee. Toki puheet siitä, että valtionvelkaa ei koskaan tarvitse maksaa takaisin tai että nollakorot ovat ikuisia, ovat vaientuneet. Edelleen on kuitenkin merkittäviä eroja puolueiden ja asiantuntijoiden kesken esimerkiksi tarvittavien julkisen talouden korjausliikkeiden mittaluokasta ja aikataulusta. Tätä voi sikäli pitää yllättävänä, että kaikilla on kuitenkin sama tavoite: pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaaminen.
On selvää, että poliittisilla puolueilla on erilaisia näkemyksiä talous- ja työllisyyspolitiikan keinoista. Presidentin peräänkuuluttaman jatkuvuuden kannalta olennaista olisi kuitenkin se, että edes käsitys tarvittavien toimenpiteiden suunnasta olisi yhteinen. Nyt se on aika-ajoin jopa päinvastainen. Kun Orpon hallitus haluaa esimerkiksi esityksillään alentaa työllistämisen kynnystä, pääoppositiopuolue SDP torjuu kaikki hallituksen esitykset ja tuo vielä päälle tukun esityksiä, joilla työllistämisen kynnys jopa nousisi nykyisestä.
Aivan kuten turvallisuuspolitiikasta myös Suomen kansantalouden tilasta tarvitaan yhteisesti jaettu tilannekuva, jotta olisi edellytyksiä yli vaalikausien yltävälle johdonmukaiselle talous- ja työllisyyspolitiikalle. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii väistämättä toimia, jotka näkyvät ihmisten arjessa. Siksi tarvittavien rakenteellisten uudistusten läpivieminen vaatii poikkeuksellista rohkeutta. Mitä laajemmat hartiat sitä työtä on yhdessä tekemässä, sen parempi on lopputulos nuorille, lapsille ja tuleville sukupolville.
********
Uudella Kansantaloustieteen oppitunnilla käyn läpi vireillä olevan työrauhalainsäädäntöuudistuksen keskeisiä teemoja. Voit katsoa oppitunnin oheisesta linkistä YouTube-kanavaltani:
Hyvää loppiaista!
Arto
