Arvoisa lukija,
puolustukseen liittyvät asiat ovat olleet tällä viikolla tapetilla. Valtioneuvosto hyväksyi esityksen Suomen irtaantumisesta Ottawan sopimuksesta, mikä tarkoittaa, että jalkaväkimiinat otetaan uudelleen puolustukselliseen käyttöön. Asia on eduskunnassa lähetekeskustelussa ensi viikolla ja siitä on tarkoitus tehdä päätökset vielä ennen kesälomia.
Uusi linjaus on hyvin perusteltu. Turvallisuustilanne on muuttunut ja siksi myös monet muut Venäjän läntiset naapurit ovat irtaantuneet Ottawan sopimuksesta. Miinat ovat Suomelle puolustusase ja niiden paikat tiedetään, joten siihen astuu vain vihollisen sotilas.
Hallitus haluaa taata myös rajaturvallisuuden ja siksi eduskunnassa on myös esitys siitä, että Venäjä raja pidetään edelleen kiinni. Tilanne ei ole aiemmasta muuttunut ja edelleen on olemassa riski välineellistetystä maahanmuutosta. Tästä tullaan äänestämään eduskunnassa ensi viikolla ja läpimenoon tarvitaan 5/6 määräenemmistö. SDP:n rivit horjuvat asiassa edelleen, mutta toivottavasti viimekertaiseen tapaan tarvittava enemmistö eduskunnasta löytyy tärkeän asian taakse.
SAKSA OTTAA JOHTAVAA ROOLIA EUROOPASSA
Pääministeri Petteri Orpolla ja muilla pohjoismaiden pääministereillä oli viikolla Turussa mieluinen vieras, kun Saksan uusi liittokansleri Friedrich Merz saapui kertomaan Saksan uuden hallituksen linjanvedoista. Alku on erittäin lupaava. Saksa on vihdoin ottamassa johtavaa roolia Euroopan turvallisuudessa, mikä suurimmalle maalle kuuluu.
Saksa panostaa 500 miljardia oman puolustuksensa kehittämiseen ja saman verran myös energiasiirtymään ja infrastruktuurin kehittämiseen. Ensi töikseen uusi hallitus luopui tiukasta velkajarrusta, joka mahdollistaa nämä suurinvestoinnit. Saksan tavoitteena on rakentaa Euroopan vahvin armeija ja myös keskustelu yleisen asevelvollisuuden palauttamisesta on käynnissä.
Saksan uusi asenne näkyy myös Ukrainan tukemisessa. Saksa ei enää aseta rajoitteita Ukrainalle antamiensa aseiden käytölle ja mahdollistaa näin puolustustarkoituksessa iskemisen myös syvemmälle Venäjälle, millä on strategista merkitystä. Saksa oli toki jo Scholzin aikana Ukrainan suurin tukija USA:n jälkeen, mutta nyt on asenne merkittävästi tiukempi. Merzin hallitus selvästi tiedostaa Venäjän uhan koko Euroopalle ja vastaa siihen päättäväisesti.
USA:n linjan heiluessa suhteessa Ukrainaan on hyvin tärkeää, että Euroopan maat ottavat vahvempaa roolia. Keskeiseksi tahoksi onkin noussut ns. halukkaiden koalitio, jota johtavat Iso-Britannia, Saksa, Ranska ja Puola. Suomella on myös merkittävä rooli, koska Tasavallan presidentti Alexander Stubb on päässyt keskeiseen rooliin eurooppalaisen viestin viejänä Trumpille. Pääministeri Petteri Orpo vieraili juuri Ukrainassa osoittamassa Suomen vankkumatonta tukea. EPP:n 1. Varapuheenjohtajana Orpolla on tärkeä rooli Euroopan neuvoston kokousten valmistelussa.
Saksan investoinnit puolustukseen, energiasiirtymään ja infraan avaavat todella isoja mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Juuri niillä aloilla Suomessa on osaamista, joiden avulla Saksa voi päästä nopeammin tavoitteisiinsa. On hyvinkin mahdollista, että Saksa nousee nopeasti takaisin Suomen tärkeimmäksi vientimaaksi. Asiaa auttaa myös se, että Suomen valtiojohdolla on erinomaiset henkilökohtaiset suhteet Saksan uuteen liittokansleriin ja hänen hallintoonsa.
Hyvää helatorstaita!
Arto
