|
29.8.2026

Arto Satosen viikkoviesti – Puolueiden väliset erot näkyvät suhtautumisessa verotukseen

Arvoisa lukija,

eduskuntatyö käynnistyy ensi viikolla. Heti tiistaina ja keskiviikkona on edessä Orpon hallituksen viimeinen budjettiriihi, missä hallitus linjaa ensi vuoden budjettiesityksen eduskunnalle. Poliittinen keskustelu on ollut hyvin vilkasta jo elokuun ajan, kun puolueiden eduskuntaryhmät ovat pitäneet omia kesäkokouksiaan. Vaalien läheisyys näkyy jo selvästi. Välillä kierrokset käyvät liiankin kovilla ajankohtaan nähden. Eduskunnalla on tulevana syksynä vielä budjetin lisäksi käsiteltävänä tukku tärkeitä asioita mm. YEL, velkajarru ja ennallistamisasetus. Tärkeää siis on, että päätöksentekokyky säilyy vaalien lähenemisestä huolimatta.

EHDOKKAAKSI VUODEN 2027 EDUSKUNTAVAALEIHIN

Olen päättänyt asettua ehdolle vuoden 2027 eduskuntavaaleihin. Suomen talous on viimein saatu käännettyä kasvuun ja haluan antaa oman panokseni sille, että samalla tiellä jatketaan. Työnteon pitää kannattaa, verotuksen kiristämisellä ei saa tappaa kasvua ja vientiä on edistettävä. Talouskasvun myötä myös työllisyys tulee viiveellä kääntymään nousuun.

Turvallisuus ja puolustus tulevat olemaan isoja asioita myös tulevalla vaalikaudella. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset tulevat korostumaan sekä huoltovarmuuden että maaseudun elinvoiman kannalta. Pirkanmaan edunvalvontaa on jatkettava, jotta meidän asemamme Suomen toisena kasvukeskuksena vahvistuu. Edunvalvontaa on tehtävä erityisesti infraan, oppilaitosten, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä elinkeinoelämän tarpeiden puolesta.

Tervetuloa mukaan kampanjaan!

PUOLUEIDEN VÄLISET EROT NÄKYVÄT SUHTAUTUMISESSA VEROTUKSEEN

Elokuun eduskuntaryhmien kesäkokouksissa pidetyissä puheissa alkoivat jo selkiytyä puolueiden väliset erot ja lähtöasetelmat vaaleihin. Kaikkia puolueita haastaa velkajarru eli julkisen talouden tasapainottaminen seuraavalla vaalikaudella. Oikeistopuolueiden mielestä velkajarru pitää ratkaista ennen kaikkea säästöillä. Tätä työtä avittaa talouskasvu, jos sitä ei hyydytetä veronkorotuksilla. Talouskasvun jatkuminen tulee viiveellä heijastumaan positiivisesti myös työllisyyteen.

Kokoomuksen lähtökohta on selvä. Nykyisellä talouspoliittisella linjalla on jatkettava. Se tarkoittaa sitä, että viennin kilpailukyvystä huolehditaan ja Suomi tehdään entistäkin houkuttelevammaksi paikaksi investoinneille. Keinoja ovat toimivat ja joustavat työmarkkinat, kilpailukykyinen yhteisöveron taso, sujuva luvitus ja vahvat panostukset TKI-toimintaan. Kokoomuksen linja tarkoittaa myös sitä, että työnteon pitää kannattaa suhteessa sosiaaliturvaan ja kokoaikatyön suhteessa osa-aikatyöhön.

Vasemmiston vaihtoehto on täysin toisenlainen. Ääripäässä on Vasemmistoliitto, jonka mukaan julkisen talouden tasapainottaminen pitää tehdä ainoastaan verotusta kiristämällä. Puolue puhuu jopa 9 miljardin euron veronkiristyksistä. Työntekoa, yrittämistä ja omistamista on tarkoitus verottaa selvästi nykyistä enemmän. Lisäksi puolue on keksinyt kokonaan uusia veroja, kuten miljonääriveron, rahoitustoimintaveron ja sokeriveron. On helppo ennustaa, että Vasemmistoliiton ohjelma saisi aikaan ennen näkemättömän pääomien siirtymisen maasta ulos ja kannustaisi myös hyvätuloisia palkansaajia siirtymään maan rajojen ulkopuolelle töihin.

SDP on esityksissään astetta maltillisempi, mutta hurjia ovat senkin esitykset. SDP:n mukaan puolet julkisen talouden tasapainottamisesta tulee tehdä veronkorotuksilla ja puolet säästöillä. SDP on vetänyt ässän hihasta ja markkinoi omia veronkorotuksiaan ”puolustusverona”. Lähtökohta on sikäli mielenkiintoinen, että aikojen alusta asti valtion ensisijainen tehtävä on ollut kansalaisten sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden takaaminen. Niin oli jo yövartijavaltion aikaan satoja vuosia sitten. Puolustuksen pitäisi siten olla se erä valtion menoista, mihin veroeuroja tarvittaessa ohjataan ja vähemmän tärkeistä menoista tingitään.

Naamioidaan SDP:n veroehdotuksia millä nimellä hyvänsä, niin tosi asiassa ne ovat ALV:n, pääomaveron ja korkeimpien palkkatulojen kireämpää verotusta. Ne ovat kovia ehdotuksia maassa, jossa kokonaisveroaste on jo nyt 43 prosentin luokkaa ja kuuluu OEDC-maiden korkeimpiin. On täysin selvää, että SDP:n esittämät veronkorotukset eivät lisää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille investoinneille tai kansainvälisille erityisosaajille.

SDP:lle sen lupauksen toinen puoli eli säästöjen tekeminen näyttää tuottavan ylipääsemätöntä tuskaa jo alkumetreillä. Kun puolueen sotespesialisti Aki Linden antoi haastattelun, missä piti miljardin säästöä sotesta realistisena ja kannatettavana, niin hyvin nopeasti mm. Matias Mäkynen ja Suna Kymäläinen tyrmäsivät Lindenin puheet. Mielenkiintoista onkin nähdä, kykeneekö SDP kertomaan ennen vaaleja minkäänlaista säästölistaa, vaikka vannookin sen oleva heillä euromäärältään yhtä suuri kuin veronkorotukset.

Eduskuntavaalit ovat vasta keväällä ja siihen asti eduskunnalla on vielä täysi työ budjetin ja monien tärkeiden lakiesitysten kanssa. Silti jo nyt vaalien asetelma näyttää muotoutuvan selkeäksi. Verotuksesta tulee vaalien keskeinen kysymys. Siinä oikeisto- ja vasemmistopuolueiden väliset näkemyserot ovat merkittäviä.

Satosen sumpit ovat jälleen tarjolla ensi maanantaina 31.8. klo 12-13 Kahvila Aniittassa, Tampereen Kauppahallissa. Tervetuloa juttusille ja pullakahville! Ota kaverisi mukaan.

HUOM! Seuraatko TikTok:a? Olen avannut oman kanavani TikTok:iin tämän viikon torstaina. Keskityn videoissani mm. talouteen ja sosiaaliturvaan. Kerron selkokielellä mitä eri termit tai kokonaisuudet tarkoittavat ja onko niistä hyötyä Suomelle ja suomalaisille. Käy tutustumassa ja tykkäämässä! @arto.satonen

Hyvää viikonloppua!

Arto

Arto Satonen

Olen kuusikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut työministerinä, eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.