Arvoisa lukija,
Takana on isänmaan historiaan jäävä viikko. Presidentti Martti Ahtisaaren hautajaiset olivat hyvin vaikuttava tapahtuma, jossa muisteltiin hänen mittavaa elämäntyötään. Presidentti Sauli Niinistön sanoin Ahtisaari oli enemmän diplomaatti kuin poliitikko. Pääministeri Petteri Orpo puolestaan luonnehti Ahtisaarta Suomen historian merkittävimmäksi kansainväliseksi johtajaksi. Hänen työkenttänsä olikin koko maailma.
Ahtisaaren rauhantyö paransi miljoonien ihmisten arkielämää eri puolilla maailmaa, ja tästä kiistattomasta ansiosta hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Ahtisaaren elämäntyö jatkuu hänen perustamassaan CMI konfliktinratkaisujärjestössä, jota myös Suomen valtio tukee. Hautajaiset olivat hyvin Ahtisaareen itsensä näköiset, ja niissä kävi hyvin ilmi hänen elämäntyönsä. Valtiolliset hautajaiset ovat aina myös isänmaallinen ja kansakuntaa yhdistävä tilaisuus.
TYÖMARKKINASEMINAARISTA POHJAA PALKKAMALLILLE
Viime keskiviikkona järjestin työmarkkinaseminaarin, johon oli kutsuttu kaikki Suomessa työehtosopimuksia tekevien työnantaja- ja työntekijäliittojen edustajat. Kutsuun oli vastattu kiitettävästi ja paikalla oli käytännössä kaikki merkittävät työmarkkinavaikuttajat. Alustajina olivat Ruotsin valtakunnan sovittelija Irene Wennemo sekä ETLA:aa vastaavaa järjestöä edustanut Nils Karlsson.
Ruotsalaiset alustajat avasivat hyvin sen, miten heidän työmarkkinamallinsa toimii ja miksi se on kestänyt menestyksekkäästi 25 vuotta. Ruotsissa viennin kilpailukyky määrittelee palkankorotusten yleisen tason, kuten viennistä riippuvaisessa maassa pitääkin. Siitä voidaan tehdä työvoimapulan nimissä paikallisia tai toimialakohtaisia poikkeuksia, mutta niiden pitää perustua faktoihin, ei työtaistelu-uhkaan. Muiden toimialojen pitää myös hyväksyä se, jos jokin toimiala saa perustellusti muita suuremman palkankorotuksen.
Seminaarin päätteeksi esitin vetoomuksen siitä, että Suomessa käynnistyisivät kaksikantaiset neuvottelut Suomen vientivetoisesta palkanmuodostusmallista. Jos neuvotteluissa löydetään toimiva ratkaisu, niin sillä voidaan korvata hallitusohjelman kirjaus sovittelijaa ja sovittelulautakuntaa koskien. Hallitusohjelman kirjaus lähtee kuitenkin samanaikaisesti lausunnoille ja 8.1. kokoonnutaan kuulemaan lausuntopalaute ja selvitys mahdollisista kaksikantaisista neuvotteluista. Olisi kansallinen epäonnistuminen, jos Suomessa ei kyettäisi samaan kuin Ruotsissa ja Tanskassa eli löytämään kansantaloudellisesti kestävää palkkamallia.
Hyvää viikonloppua toivottaen!
Arto
