Arvoisa lukija,
tällä viikolla eduskunta aloitti henkilökohtaista irtisanomista koskevan lakimuutoksen käsittelyn. Se on viimeisiä hallitusohjelman mukaisia työelämäreformeja. Tästä asiasta tarkemmin viestin lopussa.
Aloitetaan kuitenkin datakeskuksista. Tällä viikolla julkaistiin selvitysmies Veli-Matti Mattilan raportti: ”Datakeskusten kansallinen tiekartta”, mihin linkki löytyy täältä https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-869-7. Raportissa Mattila vastaa useisiin asian ympärillä puhuttaneisiin kohtiin. Työllisyysvaikutuksista Mattila toteaa, että 100 MW:n datakeskus työllistää tyypillisesti 50-150 työntekijää, välillisesti toki merkittävästi enemmän. Datakeskusten rakentamisaikaiset työllisyysvaikutukset ovat vielä tuntuvasti suurempia ja siinä puhutaan tuhansista henkilötyövuosista eli rakennusalalle datakeskukset ovat todella iso mahdollisuus.
Mattila ottaa selvityksessään kantaa myös datakeskusten vaikutuksiin sähkömarkkinoihin. Mattilan mukaan suuret datakeskukset varmistavat sähkön saatavuuden sopimalla etukäteen niiden tehontarvetta vastaavista investoinneista. Suuret datakeskusinvestoinnit ovat siten mahdollisia vain yhdessä suurten uusiutuvan energian hankkeiden kanssa.
Mattilan selvityksen mukaan datakeskukset eivät johda sähkön hintojen yleiseen nousuun, mutta hintapiikit ovat mahdollisia tuulettomina ja kylminä ajanjaksoina. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa, että myös datakeskuksilla on riittävä kyky osallistua sähkön kulutus- ja tarjontajoustoihin. Kuluttajat, teollisuus (ml. datakeskukset) voivat ostaa sähköä sekä kiinteällä, että vaihtuvalla hinnalla. Odotetut hintapiikit on leivottu sisään kiinteisiin hintoihin. Kuluttajilla, yrittäjillä ja teollisuudella on siten samanlaiset mahdollisuudet suojautua hintariskiltä.
POTKULAISTA EI OLE KYSE
Keskustelu henkilökohtaista irtisanomista helpottavan lakiesityksen ympärillä on ollut eduskunnassa erikoista. Vasemmisto ja ay-liike ovat ristineet lakimuutoksen potkulaiksi, mikä ei todellakaan kuvaa lain sisältöä. Tähän tulokseen tuli myös SDP:n kansanedustaja Pia Hiltunen, joka irtisanoutui oman puolueensa linjasta. Hiltusen mukaan lakiesitys ei luo edellytyksiä millekään mielivaltaiselle irtisanomiselle, vaan on tarkoitettu keventämään pienten yritysten edellytyksiä palkata työntekijöitä.
Hiltusen analyysi lakiesityksestä on täysin oikea. Eduskunnassa käydyssä lähetekeskustelussa tuntui, että puurot ja vellit menivät täysin sekaisin. Asia lähti ulos kontekstistaan. Siksi on hyvä kerrata mistä oikeasti on kyse ja mistä ei ole kyse.
Ensinnäkin yksikään työnantaja ei palkkaa ketään, jotta voisi irtisanoa hänet. Jos siihen tilanteeseen ajaudutaan, niin kyse on aina molemminpuolisesta epäonnistumisesta, mikä on henkisesti raskas asia myös sille henkilölle, joka joutuu irtisanomisen tekemään. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä kivuliaampi paikka irtisanominen on.
Toiseksi henkilökohtainen irtisanominen on aina myös kallis prosessi, mihin kukaan ei lähde kevyin perustein. Kun työntekijä vaihdetaan toiseen, niin aikaa ja rahaa kuluu sekä rekrytointiin että uuden työntekijän opettamiseen tehtäviinsä. Ei ole siis pelkoa siitä, että kukaan joutuisi irtisanotuksi vain siksi, että pärstä ei miellytä.
Kolmanneksi irtisanomiseen tarvitaan edelleen asiallinen syy eli työntekijän tekemä virhe. Mikäli asiallinen syy täyttyy, on tapauskohtainen asia, joudutaanko se ratkaisemaan oikeudessa. Asia riippuu rikkeestä ja työtehtävästä. Esimerkiksi kännissä töihin tuleminen voi hyvinkin olla irtisanomisperuste autonkuljettajalle, mutta toimistotyöntekijä selvinnee ensimmäisellä kerralla varoituksella. Vapaa-ajalla tehty urheiluseuran varojen kavaltaminen voi olla irtisanomisperuste talouspäällikölle, mutta ei työntekijälle, jolla ei ole pääsyä yrityksen rahaliikenteeseen. Vastaavanlaisia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon, minkä vuoksi on etukäteen mahdoton sanoa mihin kohtaan rima tarkkaan ottaen oikeuskäytännössä asettuu.
Todennäköisesti lakimuutos tulee tarkoittamaan, että rajatapauksia tullaan jatkossa tuomitsemaan enemmän työnantajan eduksi. Silti suuri osa oikeuteen päätyvistä irtisanomisista tullaan jatkossakin tuomitsemaan laittomiksi. Rima siis hieman alenee, mutta muutos ei ole dramaattinen. Tarkoitus on kuitenkin hieman kohtuullistaa työnantajan riskiä ja se tällä lakiuudistuksella tehdään. Mistään potkulaista ei kuitenkaan ole kyse. Siitä ollaan hyvin kaukana.
Hyvää viikonloppua!
Arto
