Arvoisa lukija,
Ensi viikolla politiikan syksy käynnistyy toden teolla, kun eduskunnan syysistuntokausi alkaa. Ensimmäisenä käsitellään hallituksen tiedonanto yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä, minkä hallituspuolueet tällä viikolla yhteisesti hyväksyivät. Sen jälkeen starttaa liikkeelle ensimmäiset uuden hallituksen esitykset ja Orpon hallituksen ensimmäinen budjetti valmistuu myös syyskuun aikana.
Oman mielenkiintonsa syksyyn tuo se, että pääoppositiopuolue SDP sai juuri uuden puheenjohtajan. Tosin Antti Lindtman on käytännössä johtanut puoluetta koko vaalien jälkeisen ajan eduskuntaryhmän puheenjohtajan roolissa, kun Sanna Marin vetäytyi hyvin nopeasti vaalien jälkeen syrjään julkisuudelta ja on vain harvoin antanut kommentteja kesän aikana.
Nähtäväksi jää muuttaako Lindtmanin tulo puheenjohtajaksi mitenkään SDP:n linjaa. Vaikea on uskoa, että isoja muutoksia linjaan olisi tulossa. Lindtman oli kuitenkin eduskunnassa koko Marinin kauden tärkein tukipilari SDP:n sisällä, vaikka ei Krista Kiurun tavoin kuulukaan Marinin lähipiiriin. On siis hyvin epätodennäköistä, että suomalaiset demarit ottaisivat Lindtmanin johdolla askeleita muiden pohjoismaiden demarien suuntaan talous- ja työllisyyspolitiikassa. Pikemminkin Lindtman on SAK:n luottomies demarien johdossa.
RUOTSISTA OPPIA TYÖMARKKINOIHIN
Alkuviikolla kävin Ruotsissa tapaamassa kollegaani Johan Pehrsonia, sekä Ruotsin työntekijöiden ja työnantajien edustajia. Vierailulla haimme erityisesti kokemuksia Ruotsin vientivetoisesta palkkamallista, joka on toiminut neljännesvuosisadan.
Kokemukset olivat hyviä molemmin puolin pöytää katsottuna. Ay-liike oli tyytyväinen siihen, että reaalipalkat ovat nousseet työn tuottavuuden mukana tasaisesti viimeistä inflaatioaaltoa lukuun ottamatta. Työnantajat olivat tyytyväisiä siihen, että lakot ovat erittäin harvinaisia, Ruotsin kilpailukyky on säilynyt ja keskusteluyhteys työnantajien ja työntekijöiden edustajien välillä on hyvä.
Ruotsin malli toimii siten, että ensin tehdään palkkasopimus vientiteollisuuden työnantajien ja työntekijöiden liittojen välillä. Sitä toki edeltää LO:n sisäiset neuvottelut. Kun yleinen taso on määritelty, niin kaikki muut toimialat sitoutuvat samaan kustannustasoon. Kyse on kuitenkin kustannustasosta, ei suoraan palkoista. Yleinen linja menee läpi kentän, mutta paikallisella tasolla palkat voivat nousta työvoimapula-aloilla enemmänkin, jos esimerkiksi jossain osaa Ruotsia on pulaa sairaanhoitajista.
Suomessa hallitusohjelmaan on kirjattu, että sovittelija tai sovittelulautakunta ei saa ylittää ehdotuksessaan yleistä linjaa. Ruotsissa asia on ratkaistu työmarkkinaosapuolten sopimuksella ja valtakunnan sovittelijan työn ohjeistuksella. Asiassa voidaan siis edetä sopimus- tai lakitietä. Olen kutsunut marraskuussa koolle laajan työmarkkinaseminaarin, missä hahmotellaan Suomen palkkamallia ja etsitään ratkaisua neuvotteluteitse. Toivottavasti se tie tuottaa tuloksia. Jos ei tuota, niin sitten edetään hallitusohjelman mukaisesti.
VERKKOUUTISTEN HAASTATTELU UUDISTUKSISTA
Oheisesta linkistä pääset katsomaan Verkkouutisten tekemän haastattelun työmarkkinauudistuksista ja niiden aikataulutuksesta. Työministeri vastaa ay-liikkeelle: Uudistukset viedään läpi, vaikka sopua ei tulisi | Verkkouutiset
Hyvää viikonloppua toivottaen!
Arto Satonen
