Arvoisa lukija,
Tällä viikolla on vahvasti ollut esillä liikkumisrajoitukset, joten viestin aluksi niistä. Viestin lopussa analyysiä siitä mitä teknologiateollisuuden irtaantuminen liittokohtaisesta sopimisesta merkitsee ja mitä siitä voi seurata.
Liikkumisen rajoittaminen on hyvin poikkeuksellinen toimi. On myös epäselvää, onko siitä oikeasti merkittävää hyötyä epidemian torjumisessa. Eduskunta miettii näitä asioita ensi viikolla, kun hallituksen esitys on tänään lähetekeskustelussa. Nykyisessä tautitilanteessa mahdolliset liikkumisrajoitukset koskisivat vain pk-seutua ja Turkua, ei siis esimerkiksi Pirkanmaata. Ensi viikon valiokuntakäsittelyn ja tautitilanteen mukaan lopulta selviää se tulevatko liikkumisrajoitukset ylipäätään voimaan. Kokoomus on suhtautunut liikkumisrajoituksiin kriittisesti, mutta kanta lyödään kiinni vasta valiokuntakäsittelyssä. Palaan asiaan ensi viikolla, kun tiedämme miten asian käsittely etenee ja tulevatko liikkumisrajoitukset voimaan jo pääsiäiseksi.
Voimassa olevat ja mahdolliset uudet rajoitukset ovat iso huolenaihe monille yrittäjille ja työntekijöille. Mitä enemmän erilaisia rajoituksia on, sitä useamman leipä on uhattuna. Senkin vuoksi rajoitusten pitää olla oikeasuhtaisia ja tarkkarajaisia, sekä alueellinen tilanne huomioivia. Nykyistä paremmin pitää myös tukea rajoituksista kärsiviä yrittäjiä. Ravintoloiden rajoitukset tullevat jatkumaan leviämis- ja kiihtymisalueilla, mutta yksityiskohdat eivät vielä ole tiedossa esimerkiksi sallittujen aukioloaikojen mukaan.
Yritysten asemaa vaikeuttaa myös se, että viime kevään tapaan nopeampi lomauttaminen ei ole voimassa. Tämä on täysin käsittämätöntä ja siitä on vastuussa maan hallitus, joka ei ole uskaltanut tehdä omia päätöksiään työmarkkinajärjestöjen yli. Tämän lyhytnäköisyyden seurauksena todennäköisesti menetetään huomattava määrä työpaikkoja.
PAIKALLINEN SOPIMINEN TAKKUAA – TYÖMARKKINOITA UUDISTETAAN SARANAPUOLELTA
Teknologiateollisuus seurasi tällä viikolla Metsäteollisuuden esimerkkiä ja antoi jäsenilleen mahdollisuuden sopia työehdoista yrityskohtaisesti. Se kertoo ennen kaikkea turhautumisesta paikallisen sopimisen lain valmisteluun, josta on tehty selvityksiä selvitysten perään, mutta todellista etenemistä on ollut vähän. Jälleen kerran paikallinen sopiminen piti olla esillä hallituksen kehysriihessä, mutta asiaa valmistellut työryhmä ei kyennyt yksimieliseen ratkaisuun. Ei tälläkään kerralla.
Suomalaisia työmarkkinoita uudistetaan nyt saranapuolelta. Työnantajat ovat selvästi kyllästyneet siihen, että paikallista sopimista ei saada toimimaan siten, että se tukisi kansainvälisessä kilpailussa menestymistä. Palkansaajapuoli taas pelkää työehtojen heikentymistä ja on tässä asiassa nelihaarajarrutuksessa. Kun samaan aikaan tiedämme yritysten rekrytointihaasteet ja laajan pulan osaavasta työvoimasta, niin on vaikea uskoa yrityskohtaisen sopimisen johtavan ammattilaisten työehtojen romuttumiseen. Enemmänkin on kyse siitä, että jokainen yritys voi soveltaa työehtoja omaan tilanteeseensa ja parhaimmillaan se koituu sekä työnantajan, että työntekijän eduksi.
Hyvä kysymys on, romuttaako teknologiateollisuuden irtiotto yleissitovuuden. Se jää nähtäväksi, koska osa teknologiateollisuuden yrityksistä haluaa edelleen sopia työehdoista valtakunnallisesti ja sitä varten on jo perustettu erillinen yhdistys. Perussääntö on se, että yleissitovuutta on noudatettava, jos yleissitovuuden piirissä on yli puolet alan työntekijöistä. Teknologiateollisuuden osalta valinnan tekevät siten alan yritykset. Jos riittävän moni haluaa siirtyä yrityskohtaiseen sopimiseen, niin yleissitovuus teknologiateollisuudessa poistuu.
Paine uudistaa työmarkkinoita joustavammiksi nousee erityisesti vientiteollisuudesta. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska ne käyvät joka päivä kilpailua muualla maailmassa toimivia saman alan yrityksiä vastaan. Koronan jälkeen alkavalla nousukaudella maailmanmarkkinat jaetaan uudelleen ja suomalaisten yritysten menestyminen siinä kilpailussa on megaluokan asia myös koko Suomen kannalta.
Suomessa on ollut työmarkkinoilla pitkä sopimisen kulttuuri. Nyt työmarkkinoita uudistetaan saranapuolelta. Veikkaan, että palkansaajapuolellakin joku vakavissaan kysyy, että onko neuvottelutaktiikka ollut oikea, kun koko järjestelmä uhkaa romahtaa alta. Toisaalta myös työnantajat ottavat ison riskin, koska työrauhaongelmia saattaa olla edessä. On hyvä muistaa, että sopimista tarvitaan aina. Sopia voidaan liittotason sijasta myös yritystasolla ja vieläpä hyvinkin tehokkaasti, kun vaan molemmat osapuolet ymmärtävät toisiaan ja näkevät yhteisen edun.
TÄNÄÄN FACELIVE KLO 18
Tänään pidän FACE LIVE ajankohtaiskatsauksen klo 18, jossa käyn läpi koronatilannetta, koronarajoituksia, koronan vaikutuksia talouteen sekä Suomen talous- ja työmarkkinatilannetta yleisesti. Tervetuloa linjoille!
Hyvää viikonloppua!
Arto
