|
11.9.2018

Arto Satosen viikkoviesti – pääradan kehittäminen ja aktiivimallin vaikutukset

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti käsittelee uunituoretta Liikenneviraston tilaamaa Riihimäki-Tampere radan eli siis pääradan kehittämisen selvitystä. Toisena asiana on aktiivimallista saadut ensimmäiset tiedot ja aktiivimallin mahdollinen jatko.

SELVITYS: KOLMAS RAIDE VÄLILLE RIIHIMÄKI-TAMPERE JA NELJÄS RAIDE LEMPÄÄLÄÄN

Tarveselvitys esittää kolmannen raiteen rakentamista välille Riihimäki-Tampere. Lisäksi esitetään neljättä raidetta Tampereen ja Lempäälän välille. Lisäksi esitetään neljää uutta ohituspaikkaa. Kolmannen raiteen kustannus on 670 miljoonaa euroa ja Lempäälä-Tampere välisen neljännen raiteen kustannus on 130 miljoonaa euroa. Mikäli näiden päälle huomioidaan radan nopeuttaminen oikaisulla ja geometria parantamisella, niin kustannusarvio nousee miljardiin. Aikataulu on esityksessä vaiheistettu vuosille 2025 ja 2040.

Helsinki-Tampere raideyhteys on Suomen ylivoimaisesti vilkkaimmin liikennöity rataosuus. Tämän yhteyden välityskyvyn ja nopeuden parantamisella on vaikutuksia läntiseen, pohjoiseen ja keskiseen Suomeen. Junayhteydet Helsingistä esimerkiksi Hämeenlinnaan, Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan, Ouluun, Rovaniemelle ja Poriin kulkevat päärataa pitkin tai pääradan kautta. Päärata on nyt hyväksytty myös osaksi eurooppalaista TEN-T verkkoa, mikä antaa realistisen mahdollisuuden saada myös EU-rahaa pääradan kehittämiseen.

Tämä puolen Suomen hanke ei voi odotella 30- ja 40-luvuille, vaan suunnittelusta toteutukseen on edettävä nopeasti. Raideliikenteen kehittämisessä on kyse myös ympäristötavoitteisiin vastaamisesta. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtionvarainministeri Petteri Orpo mainitsi Turun puheessaan kaksi keskeistä raideliikenteen kehittämiskohdetta: pääradan kolmannen raiteen ja Turun tunnin junan. Rakentamalla nämä hankkeet vahvistetaan Suomen kasvukolmion eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisiä yhteyksiä, joilla on iso merkitys kansalliselle kilpailukyvylle.

Tässä vielä linkki liikenneviraston selvitykseen: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/ls_2018-01_riihimaki-tampere_tarveselvitys_web.pdf

AKTIIVIMALLI VAIKUTTANUT ODOTETUSTI – OMA-ALOITTEISUUTTA VAHVISTETAAN

Ensimmäiset tiedot aktiivimallin vaikutuksia on saatu. Tulos on ollut varsin odotetun kaltainen. KELA teki päätöksen työttömyysetuuden alentamisesta 80 349 ihmisille, mikä on hieman alle puolet KELAN työttömyysturvaa saavista ihmisistä. Toisin sanoen hieman yli puolet KELA:n päivärahaa saavista työttömistä täytti aktiiviehdon.

Työttömyysturvan alentamisen saaneista noin 30 000 ihmistä eli reilu kolmannes sai alennuksen takaisin toimeentulotuesta eli heidän tulonsa eivät pienentyneet. Tukien leikkaus koski siten 50 000 ihmistä. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että aktiivimalli toisi vuositasolla 49 miljoonan euron säästöt valtiontalouteen. Ensimmäisen tietojen valossa tämä arvio vaikuttaa realistiselta.

Aktiivimallin tavoitteena ei kuitenkaan ole säästöt, vaan aktiivisuuden lisääminen. Kun yli puolet KELA:n päivärahaa saavista on ehdon täyttänyt, niin aktiivisuus on epäilemättä lisääntynyt. Aktiivisuus voi olla sekä lyhytaikaisten töiden vastaanottamista, että työllistymistä edistävään koulutukseen osallistumista. Jälkimmäisen osalta mallia vielä parannetaan siten, että hyväksyttyjen kurssien määrää kasvatetaan. Mukaan tulevat mm. ammattiliittojen tarjoamat ammattiosaamista vahvistavat koulutukset, jotka esimerkiksi korkeakoulutettujen osalta ovat usein työllisyyskursseja toimivampia.

Aktiivimallin jatko ns. Aktiivimalli kakkonen oli tänään näkyvästi esillä Helsingin Sanomissa. Julkaistut tiedot ovat kuitenkin ennenaikaisia, koska hallituksen esityskin lausuntokierroksen jäljiltä vielä valmistelussa. Perusideana on kuitenkin oma-aloitteisuuden vahvistaminen. Kun nykyisin työvoimaviranomaiset osoittavat avoimia työpaikkoja, joihin työnhakijoiden tulee karenssin uhalla hakea, niin jatkossa työntekijä hakisi paikkoja itsenäisesti ja valvottaisiin vain haettujen paikkojen määrää (esim. 4/kuukausi). Velvoitteet olisivat kuitenkin HS:n mukaan joustavia siten, että ensimmäinen hakuvelvoitteen laiminlyönti johtaisi vain varoituksen ja vasta toisesta seuraisi sanktio.

LAUANTAINA PÄLKÄNEELLÄ JA PIRKKALASSA

Huomenna olen mukana Pälkäneen Kokoomuksen toritapahtumassa klo 10-11 ja illalla puhumassa klo 18.00 Pirkkalan Kokoomuksen kesäjuhlassa. Tervetuloa!

Hyvää viikonloppua!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.