|
4.9.2026

Arto Satosen viikkoviesti – Osallistuvatko hyvätuloiset taloustalkoisiin?

Arvoisa lukija,

eduskunnan syksy on alkanut ja Orpon hallituksen viimeinen budjettiriihi nuijittiin läpi päivässä. Nopea päätöksenteko kertoo siitä, että hallitus on päätöksentekokykyinen vaalien läheisyydestä huolimatta. Tässä on iso ero edelliseen hallitukseen, jonka kehysriihi aikoinaan kesti 9 päivää ja jätti hyvin riitaiset jäljet hallituksen sisälle. Hyvä päätöksentekokyky on ollut Orpon hallituksen vahvuus koko toimintakauden ajan. Kaikilla hallituksilla on toki välillä riitoja, mutta Orpon hallituksessa ne ovat lähinnä liittyneet muihin asioihin, kuin varsinaisiin hallituksen esityksiin.

Pirkanmaan kannalta budjettiriihen tärkeitä päätöksiä olivat UKK instituutin rahoituksen turvaaminen ja sarjavalittamiseen puuttuminen. Sarjavalittaja on aiheuttanut Tampereella jatkuvia ongelmia ja nyt tämäntyyppiseen kiusantekoon puututaan monin eri keinoin. Tämä on hyvä jatko Lauri Lylyn, Miko Bergbomin ja minun yhteisaloitteellemme, minkä allekirjoittivat lähes kaikki kansanedustajat yli kaikkien poliittisten rajojen.

Liikennehankkeiden osalta Pirkanmaa sai jo edellisessä jaossa tärkeän Tampere-Orivesi yhteyden yli 100 miljoonan kehittämishankkeen ja lisäksi käynnissä on mittavat Tampereen rautatieaseman järjestelyt. Harmillisesti Tampere-Turku lähijunayhteys ei vielä edennyt, joten tämän asian puolesta pitää vielä tehdä töitä. Hanke on erityisen tärkeä Urjalalle, koska se avaisi raideliikenteen sinne uudelleen. Aiemmin tehtyjen päätösten pohjalta käynnistyy ensi vuonna Tampere-Rauma -liikenne, mikä tuo lisävuoroja myös Sastamalalle ja Nokialle.

OSALLISTUVATKO HYVÄTULOISET TALOUSTALKOISIIN?

Yksi Vasemmiston keskeisistä väitteistä on, että hyvätuloiset eivät osallistu riittävästi yhteiskunnan menojen maksamiseen ja siksi heidän verotustaan halutaan kiristää. Tällä asialla ovat viime viikkoina olleet Vasemmistoliitto ja SDP. Vasemmistoliitto sentään puhuu ihan rehellisesti tuloerojen tasaamisesta, kun SDP on naamioinut omat veronkorotusehdotuksensa puolustusveroksi.

Asiaa arvioitaessa on hyvä katsoa ensin faktat. Kun suomalaiset jaetaan kymmeneen tuloluokkaan ansiotason perusteella, niin korkeimpaan kymmenekseen pääsee 62 303 euron vuosituloilla eli siis tienaamalla vajaat 5 200 euroa kuukaudessa. Tällaista tai sitä korkeampaa ansiotuloa saavat suomalaiset maksavat 45,3 % kaikista tuloveroista. Eli siis 10 prosenttia maksaa 45 prosenttia tuloveroista. Ja itse asiassa Orpon hallituksen aikana tämän ryhmän maksuosuus on vielä hieman noussut, vaikka veronkevennyksiäkin on tehty.

Kun tarkastelu laajennetaan koskemaan kolmea korkeinta tuloluokkaa, niin havaitaan, että 30 % suomalaisista maksaa yli 78 % kaikista tuloveroista. Eli siis 30 % maksaa lähes 80 %. Ja tähän tuloluokkaan pääsee jo 38 218 euron vuosituloilla eli siis n. 3 200 euron kuukausituloilla, mikä on alle mediaanipalkan. Sen sijaan kolme alinta tuloluokkaa yhdessä maksaa vain 0,6 prosenttia tuloverokertymästä. Tuloveron progressio Suomessa on edelleen kansainvälisesti verrattuna hyvin kireä.

Orpon hallituksen toimintalinjana on ollut alentaa tuloverotusta kaikilla tasoilla. Syy on se, että työnteon pitää kannattaa suhteessa sosiaaliturvaan ja kokoaikatyön suhteessa osa-aikatyöhön. Kun mukaan lasketaan lapsiperheille kohdennetut verovähennykset, niin tuloveroja on laskettu 1,8 miljardia euroa. Tästä summasta valtaosa on kohdistettu pieni- ja keskituloisten tuloveron kevennyksiin, mihin myös ensi vuoden budjetissa kohdistetaan 230 miljoonan euron tasaerä. Sen lisäksi huomioidaan indeksien vaikutus kaikissa tuloluokissa, joten kenenkään tulovero ei ensi vuonna valtion päätöksillä nouse.

Yksi Orpon hallituksen keskustelluimmista päätöksistä on ollut ylimpien marginaaliverojen alentaminen 58 prosentista 52:een. Oikea periaate olisi, että kenenkään ei pitäisi joutua maksamaan tulostaan yli puolta veroina. OECD suosittaa 44 prosentin korkeinta veroluokkaa eli Suomi on vielä reilusti sen tason yläpuolella. Korkeimpien marginaaliverojen keskeinen alentamisperuste oli kuitenkin Ruotsin kokemukset. Siellä vastaavantyyppinen kevennys maksoi pitkälti itse itsensä takaisin, koska se lisäsi hyvin tienaavien tekemiä työtunteja ja sitä kautta myös valtion verotuloja.

Lopputulos kaikesta tästä on se, että Vasemmisto on väärässä. Hyvätuloiset Suomessa todellakin osallistuvat verotuksen ja edelleen kireän progression kautta taloustalkoisiin ja nimenomaan heidän maksamillaan verotuloilla pitkälti pidetään yhteiskunnan rattaat pyörimässä ja kaikille kansalaisille tärkeät palvelut toimimassa. Progressiivinen tulovero kuuluu pohjoismaiseen järjestelmään ja tulee kuulumaan jatkossakin. Verotuksessakin on kuitenkin muistettava kohtuus. Lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Ihmisillä on tärkeää olla taloudellinen motiivi edetä urallaan, tehdä ylitöitä ja pidentää työuraa. Suomi nousee talouskasvulla, ei verotusta kiristämällä!

Hyvää viikonloppua!

Arto

Arto Satonen

Olen kuusikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut työministerinä, eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.