Arvoisa lukija,
Tällä viikolla eduskunnan kyselytunnilla puhutti osaajapula, joka näkyy jo vahvasti suomalaisten arjessa. Vanhainkotien huoneita on tyhjinä, kun ei ole hoitajia. Ravintolat lyhentävät aukioloaikojaan, kun ei ole työntekijöitä. Digitalisoituminen viivästyy, kun ei ole tarpeeksi koodareita. Esitin asiasta kyselytunnilla Kokoomuksen kysymyksen ja palaan tähän teemaan viestin lopulla. Aluksi lyhyesti työmarkkinatilanteesta ja Ukrainan auttamisesta. Viestin lopussa kutsu kampanja-avaukseen.
Työmarkkinaneuvotteluissa oli tänään merkittävä päivä, kun teollisuusliitto ja teknologiateollisuus antoivat vastauksensa valtakunnan sovittelijan ehdotukseen. Teollisuusliiton hylkäävä päätös hyvin todennäköisesti merkitsee sitä, että helmikuussa nähdään useita lakkoja eri toimialoilla, koska päänavausta ei syntynyt. Toivoa sopii, että neuvottelupöytään palataan mahdollisimman pian ja on aitoa halua löytää ratkaisu.
UKRAINA SAI LEOPARDIT – LÄNNEN ANNETTAVA ASEAPUA TILANTEEN MUKAAN
Saksa teki lopulta päätöksen luovuttaa Leopard-taistelupanssarivaunuja Ukrainan tueksi. Iso-Britannia, Yhdysvallat, Puola ja monet muut maat olivat jo aiemmin päättäneet taistelupanssarivaunujen toimittamisesta. Suomi on myös mukana yhteistyössä, vaikka rooli määräytyy myöhemmin.
Saksassa on pelätty järeämmän aseistuksen johtavan kriisin eskaloitumiseen. Pitää kuitenkin ymmärtää mistä tässä kaikessa on kyse. Venäjän johto ja armeija pyrkivät sotavoimin laajentamaan omaa reviiriään ja sen tavoitteen saavuttamiseksi he käyttävät hyvin brutaaleja keinoja, kuten toistuvia hyökkäyksiä siviilikohteisiin. Lännessä on tärkeää tiedostaa se, että Venäjä ei suinkaan tavoittele pelkästään Ukrainaa, vaan laajempaa etupiiriä. Nimenomaan tämän vuoksi Puola ja Baltian maat ovat erityisesti vaatineet muilta länsimailta nopeasti järeämpää kalustoapua Ukrainalle.
Sotaan liittyy aina eskaloitumisen riski. Niin kauan kuin Ukraina puolustaa omaa maataan, yrittää valloittaa takaisin menettämään alueita ja iskee Venäjän puolelle vain sotilaskohteisiin, niin eskaloitumisen vaara on pieni. Kukaan ei toki tiedä mitä Venäjä tekee, jos havaitsee jäävänsä alakynteen. Ukrainalla on tietenkin täysi oikeus puolustaa itseään ja lännellä oikeus ja velvollisuus antaa apua Ukrainalle, koska emme voi hyväksyä maailmanjärjestystä, jossa isommat valtiot voisivat sotavoimin muutella valtioiden rajoja tai vaihtaa toisten valtioiden johtajia ja yhteiskuntajärjestelmää mielensä mukaan. Ukrainalle on tarvittaessa annettava vieläkin järeämpää aseistusta.
OSAAJAPULA SYÖ TALOUSKASVUA
TE-katsauksen mukaan Suomessa on avoinna 135 000 työpaikkaa. Työvoimapulaa on kaikkialla maassa ja monilla toimialoilla. Arjessa se näkyy esimeriksi siinä, että hoitolaitoksissa on huoneita tyhjinä ja vanhuksia jonossa, kun ei ole hoitajia. Ravintolat puolestaan supistavat aukioloaikojaan, kun ei ole työntekijöitä. Koodaripula vaikeuttaa digitalisaation etenemistä. Työnantajat näkevät työvoimapulan suurimmaksi kasvun esteeksi. Edes vientipotentiaalia ei voida hyödyntää, jos ei ole riittävästi tekijöitä. Osaajapula hyydyttää siten talouskasvua.
Vastaavia esimerkkejä löytyy lähes kaikkialta yhteiskunnasta ja koko läntisestä maailmasta. Korona-ajan jälkeen pulaa on ollut erityisesti suorittavaa työtä tekevistä työntekijöistä alasta riippumatta. Pahin tilanne on Iso-Britanniassa, josta Brexitin myötä suurin osa EU-alueelta tulleista työntekijöistä. Suomi ei siis ole ongelman kanssa yksin, mutta juuri siksi se onkin vaikea ratkaista. EUn sisältä ei löydy riittävästi Suomesta kiinnostuneita työntekijöitä, joten katse on ulotettava EU:n ulkopuolelle.
EU:n ulkopuolella on edelleen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita tulemaan töihin EU-alueelle. Suomen lupajärjestelmä on kuitenkin edelleen kankea, vaikka lupajärjestelmää on kehitetty. Korjattavaa on myös perheen yhdistämisessä. Tulorajassa tulisi huomioida todelliset asuinkustannukset, jotta erityisesti maaseudulle saataisiin työvoimaa. On myös tärkeää, että kansainvälistä rekrytointia ei sotketa turvapaikkapolitiikkaan. Ne ovat kaksi ihan eri asiaa.
Kanada on hoitanut kansainvälisen rekrytoinnin parhaiten maailmassa. Kanada houkuttelee osaajia ympäri maailmaa ja myöntää työviisumeita pisteytysjärjestelmän mukaan. Siinä huomioidaan hakijan koulutus, työkokemus ja kielitaito. Ne saavat luvan tulla, jotka täyttävät kriteerit. Tästä tulisi Suomessakin ottaa opiksi. Ulkomailta suoraan töihin tulevia tarvitaan monille aloille. Joissakin töissä Suomen kielen taito on ratkaiseva asia, mutta ei kaikissa työtehtävissä.
Suomessa on toki työttömiä omassa maassakin. Työn verotusta keventämällä ja muuttamalla sosiaaliturvaa kannustavammaksi saadaan osaajapulaa jonkin verran helpotettua kotimaisin keinoin. Faktaa kuitenkin on, että joka vuosi työikäisten määrä Suomessa pienenee useilla tuhansilla ihmisillä ja kansainvälisessä rekrytoinnissa onnistuminen on siten välttämätöntä, kun haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja niiden rahoituksen. Kansainvälistä rekrytointia ei pidä sotkea turvapaikkapolitiikkaan. Ne ovat kaksi ihan eri asiaa.
Puolueiden suhtautuminen kansainväliseen rekrytointiin vaihtelee suuresti. Päähallituspuolue SDP on sitonut itsensä saatavuusharkinnasta kiinni pitämiseen, jota myös Perussuomalaiset tukevat. Perussuomalaiset eivät halua antaa työlupia keskipalkkaa vähemmän tienaaville, vaikka he saisivatkin TESin mukaista palkkaa. Tämä on sikäli nurinkurinen vaatimus, että avoimia työpaikkoja on juuri näissä töissä paljon. Kokoomus näkee tärkeäksi sujuvan rekrytoinnin ja korostaa työehtojen valvontaa. Se on kaikille selvää, että Suomessa on noudatettava suomalaisia työehtoja.
Kansainvälinen rekrytointi pitkälle ratkaisee sen päätyykö Suomi kasvun vai näivettymisen tielle. Jos onnistumme houkuttelemaan Suomeen sekä korkeasti koulutettuja osaajia että ammattitaitoisia ja motivoituneita työntekijöitä, niin Suomen viennillä ja taloudella on mahdollisuus kasvaa. Jos jäämme vain pienenevän kotimaisen työvoiman varaan, josta menetämme vielä vuosittain osaajia ulkomaille, niin edessä on näivettymisen tie.
UUDET NETTISIVUT AVATTU!
Nettisivuni ovat uudistuneet. Pääset katsomaan uusia sivuja vanhan tutun osoitteen kautta: www.satonen.fi
Sivuille on lisätty uusi osio ”vieraskynä”, jossa pääset jo lukemaan ensimmäisen kirjoituksen Heikki A. Ollilalta.
KAMPANJA-AVAUS 17.2.
Olet lämpimästi tervetullut kampanja-avaukseen perjantaina 17.2. Haapasen huvilalle (Palomäentie 23, Tampere). Varsinainen tilaisuus alkaa klo 18.00, kahvit tarjolla klo 17.15 alkaen. Esittelen tilaisuudessa kampanjani teemoja. Tilaisuudessa kuullaan myös kansanedustaja Elina Valtosen terveiset sekä MEP Henna Virkkusen katsaus turvallisuudesta ja Suomen asemasta Euroopassa. Esiintyjänä tilaisuudessa Duo Primadonnat.
Ilmoittaudu kampanja-avaukseen su 12.2. mennessä kampanjapäällikkö Pasi Viitasalolle pasi.viitasalo@ippnet.fi
KANSANTALOUSITETEEN OPPITUNTI
Tässä linkki uusimpaan jaksoon: https://www.facebook.com/satonen/videos/865548844700136
Hyvää viikonloppua!
Arto
PS. Nähdään Kokoomus- risteilyllä.
