Arvoisa lukija,
nyt on hallitusohjelma valmiina ja Orpon neljän puolueen oikeistohallitus aloittaa työnsä ensi viikolla. Eduskunta käsittelee Orpon hallituksen ohjelman juhannusviikolla, jolloin asiasta käydään poliittinen keskustelu. Eduskunta järjestäytyy seuraavalla viikolla eli silloin valitaan henkilöt valiokuntiin ja eduskunnan alaisiin toimielimiin. Sen jälkeen eduskunta jää kesätauolle.
Hallitusohjelman keskeinen viesti on se, että kannetaan vastuu ja ryhdytään töihin. Julkista taloutta vahvistetaan 6 miljardilla eurolla ja työllisyyttä 100000 työpaikalla, jotka toteutuvat, kun hallituksen tekemät muutokset työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan realisoituvat. Toimin työllisyyttä, sosiaaliturvaa ja kv-rekrytointia käsitelleen pöydän puheenjohtajana ja tämän viestin lopussa käyn tarkemmin läpi reformiryhmämme yhdessä tekemiä uudistuksia.
Orpon hallituksella on vahva katse tulevaisuuteen. TKI-rahoitukseen panostetaan, koulutuksen tarpeita arvostetaan ja koulujen työrauhaa edistetään. Arjen turvallisuuteen satsataan, liikenneinvestointeja tehdään ja liikkumista edistetään. Tärkeäksi tavoitteeksi on nostettu Suomen tekeminen houkuttelevaksi investointikohteeksi ja puhtaan energian suurvallaksi. Puolustusvoimien tarpeet huomioidaan, NATOssa ja EU:ssa toimitaan aktiivisesti ja huoltovarmuuden merkitys ymmärretään. Maatalouden kannattavuuden vahvistaminen ja metsätalouden toimintaedellytysten varmistaminen ovat tärkeä painopiste.
Hallituksen muodostaminen otti aikansa, mutta erilaiset näkemykset kannattaa sovittaa yhteen jo hallitusohjelmassa. Kun hallitusohjelma on yksityiskohtainen, niin lainvalmistelusta tulee sujuvampaa. Ensimmäiset hallituksen lakiesitykset ja tulevan vuoden budjetti saadaan eduskuntaan syys-lokakuussa. Siitä alkaa sen muutoksen toteuttaminen, jolle kansa antoi eduskuntavaaleissa nykyisille hallituspuolueille valtakirjan.
TYÖN TEKEMINEN JA TYÖN TEETTÄMINEN KANNATTAVAKSI
Petteri Orpon hallituksen keskeinen tavoite on parantaa Suomen kilpailukykyä, työllisyyttä ja työn tuottavuutta, sekä siten edistää kansalaisten ostovoimaa. Sosiaaliturvalla on tärkeä rooli ihmisten auttamisessa vaikeissa tilanteissa. Järjestelmän pitää kuitenkin toimia siten, että sosiaaliturvalta kannattaa aina siirtyä työhön ja osa-aikatyöstä tulee aina kannattaa siirtyä kokoaikatyöhön.
Työvoimapula on osittain johtunut siitä, että erityisesti matalapalkkaisessa työssä kokoaikatyön vastaanottaminen ei ole ollut kannattavaa. EVA:n tutkimuksen mukaan Suomessa oli v. 2021 136 500 henkeä työttömyysloukussa siten, että kokoaikatyön saaminen nostaisi heidän käteen jäävää tuloaan alle 20 prosenttia, monilla jopa sitä vähemmän. Jos kokoaikatyö ei juurikaan paranna toimeentuloa, niin ei ole ihme, jos kaikille töille ei löydy tekijöitä. Se ei ole työttömien, vaan järjestelmän vika.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, työssäoloehdon pidentäminen ja asumistuen uudistaminen ovat yhdessä tuloveron kevennysten kanssa keskeisiä keinoja kannustinloukkujen purkamisessa. Työttömyysturvan suojaosan poisto puolestaan kannustaa siirtymään osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Orpon hallituksen keskeinen tavoite on nimenomaan lisätä kokoaikatyötä tekevien suomalaisten määrää. Se parantaa perheiden elintasoa ja helpottaa julkista taloutta.
Erittäin tärkeää on panostaa työttömien yksilöllisiin palveluihin Tanskan tapaan. Jos työllistyminen edellyttää esimerkiksi osaamisen päivittämistä, työharjoittelua tai kuntoutusta, niin sitä palvelua on oltava tarjolla.
Työpaikkoja syntyy, kun työnantajan kannattaa työllistää. Sen vuoksi on tärkeää, että työn teettämisestä tehdään aiempaa houkuttelevampaa. Kyse ei ole palkoista, ne sovitaan TES:eillä. Kyse on siitä, että työpaikoilla voidaan sopia TES:n puitteissa asioista, jotka ovat järkeviä sekä työntekijöiden, että työnantajan kannalta.
Orpon hallitus ulottaa paikallinen sopimisen tasavertaisesti kaikille yrityksille riippumatta siitä ovatko ne järjestäytyneitä tai järjestäytymättömiä ja mahdollistaa paikallinen sopiminen myös niillä toimialoilla, joilla ei ole valtakunnallista TES:ä.
YT-lain sovellusalan nosto yli 50 henkeä työllistäviin yrityksiin vapauttaa pienemmät työnantajat YT-lakiin liittyvästä byrokratiasta. Henkilökohtainen irtisanominen myös hieman helpottuu, mikä pienentää väärän rekrytoinnin riskiä.
Suomen työrauhalainsäädäntö periytyy 40-luvulta. Nyt siihen tehdään tarvittavia muutoksia. Poliittiset lakot rajataan vuorokauden mittaiseksi ja tukilakot suhteutetaan työriidan kokoon. Tukilakot ovat jatkossakin mahdollisia, mutta yksittäisen työtaistelun vuoksi ei voi enää sulkea koko Suomen satamia ja aiheuttaa isoja vahinkoja ulkopuolisille.
Orpon hallituksen muodostavat puolueet vievät suomalaista työlainsäädäntöä, sosiaaliturvaa ja te-palveluita pohjoismaiseen suuntaan. Nyt on viimeinen hetki astua sille tielle, jota esimerkiksi Tanska ja Ruotsi ovat jo pitkään näissä asioissa kulkeneet. Hyvinvointi syntyy työstä ja hyvinvointipalvelut voidaan rahoittaa vain menestymällä kansainvälisessä kilpailussa. Se on iso kuva, mutta vieläkin tärkeämpää on, että jatkossa yhä useampi suomalainen pääsisi kokoaikatyöhön. Sen puolesta töitä tehdään ja järjestelmää muutetaan.
Hallitusohjelma kokonaisuudessaan löytyy täältä: https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/158702198/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/2febf7a7-d5a1-6f17-df2d-95561de7a6de/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf?t=1686924779616
Hyvää viikonloppua!
Terveisin Arto