Arvoisa lukija,
Tällä viikolla on puhuttanut erityisesti sähkön hinta. Tuulettomat talvipakkaset, Olkiluoto 3:n viivästyminen ja Ruotsin ydinvoimaloiden huollot ovat nostaneet sähkön pörssihintaa ja ajaneet siten pörssisähköstä riippuvaiset kansalaiset, yritykset ja maatilat vaikeuksiin. Eduskunnassa on nyt vahva tahtotila hakea asiaan kansallista ratkaisua hintakaton tai jonkin vastaavan järjestelyn pohjalta pikaisesti. Kaikki puolueet neuvottelevat asiasta yhdessä ensi maanantaina ja eduskunta varautuu tulemaan töihin myös joulun ja loppiaisen välillä tarvittaessa.
On kohtuuton tilanne, että ihmiset ja yritykset joutuvat eriarvoiseen asemaan keskenään riippuen siitä, milloin kullakin kiinteähintainen sähkösopimus päättyy. Samaan aikaan osa sähköyhtiöistä tekee valtavia voittoja, joita ei voida tässä poikkeustilanteessa pitää hyväksyttävinä. Yleinen oikeustaju sanookin, että ylisuuria voittoja pitää verottaa ja jyrkän sähkönhinnan nousun vuoksi vaikeuksiin ajautuneita auttaa. Tämä pitäisi kuitenkin tehdä siten, että sähkön saatavuus ei vaarannu, eikä veronmaksajan lasku muodostu kohtuuttomaksi. Hyvät neuvot ovat siis kalliit ja Suomeen sopivaa mallia valmistellaan.
TERVEYDENHOIDOSSA HUUTAVA PULA HENKILÖKUNNASTA
Toinen tämän viikon suuri asia on se, että päivystykset ympäri maata ovat ruuhkautuneet, kun jatkohoitopaikkoja ei ole riittävästi. Terveyskeskusten vuodeosastojen ja vanhustenhoidon paikat eivät ole täydessä käytössä, koska niihin ei ole riittävästi henkilökuntaa. Tilanne on vakava ympäri maata. Taysissa asiaa pyritään helpottamaan perustamalla erillinen jatkohoito-osasto.
Terveydenhoidon työvoimapulan syyt juontavat pitkältä ajalta. Alan vetovoima on vähentynyt, mikä näkyy sekä hoitajien siirtymisessä muille toimialoille että koulutuksen hakeutuvien määrän laskussa. Liian vähäinen henkilökunta ja kiire työssä on keskeinen syy alanvaihtoon. Moni lähtee, kun kokee, että työtä ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Palkalla on varmasti myös merkitystä, mutta se ei yksin ongelmia selitä.
Kansainvälisessä rekrytoinnissa ollaan ihan liian myöhässä. Kokoomus esitti johdollani valmistelussa selvityksessä jo vuonna 2006 filippiiniläisten hoitajien rekrytoimista Suomeen Saksan mallilla, jossa siis kielen opetus annetaan jo Filippiineillä. Saksaan tullessa kielitaito ja osaaminen varmistetaan ennen töihin pääsyä ja viisumin saantia.
Tämä ehdotus aikoinaan tyrmättiin täysin. Sittemmin muutamat yksityiset yritykset ja oppilaitokset ovat käynnistäneet hankkeita ulkomaisten hoitajien rekrytoimiseksi Suomeen. Ne ovat sinällään hyviä, mutta täysin riittämättömiä tarpeeseen nähden. Lisäksi puuttuu selkeä järjestelmä siitä miten esimerkiksi lähihoitajana Suomessa aloittava maahanmuuttaja voi edetä urallaan sairaanhoitajaksi ja miten hän saa perheensä Suomeen.
ONKO SUOMI ENÄÄ POHJOISMAA?
Tällä viikolla olemme saaneet huolestuneita tietoja Suomen taloustilanteesta sekä IMF:ltä että Suomen Pankista. Suomen Pankki ennustaa BKT:n putoavan ensi vuonna 0,5% ja budjettialijäämä on 1,6% BKT:sta jo aiemmin tehdyillä päätöksillä. Ruotsin ja Tanskan BKT henkeä kohden ostovoimalla mitattuna on selvästi suurempi kuin Suomessa ja ensi vuoden budjettikin ylijäämäinen, Norjasta puhumattakaan.
Kun me kaikki yritämme pitää kiinni samasta palvelulupauksesta eli ilmaisesta koulutuksesta, käyttäjälle edullisesta terveydenhoidosta ja kohtuullisesta sosiaaliturvasta, niin muut pohjoismaat siihen kykenevät. Sen sijaan Suomen osalta tilanne alkaa olla huolestuttava, koska velkaantuminen on viime vuodet ollut hurjaa ja se vaan näyttää jatkuvan. Kerron tästä lisää Kansantaloustieteen oppitunti -sarjan uudessa jaksossa, johon linkki löytyy tästä https://www.facebook.com/satonen/videos/872170727320275
USEIN PARAS ON HYVÄN VIHOLLINEN
Suomessa päätöksiä on tehty pitkään niin, että palveluita on pyritty parantamaan, vaikka kaikkiin entisiinkään ei olisi ollut varaa. Tämä on erityisesti korostunut Rinteen/Marinin hallituksen aikana, mutta samaa syntiä on toki tehty aiemminkin. Eduskunnasta menee läpi lakeja, jotka kuulostavat hyviltä ja kannatettavilta, mutta niiden toteuttaminen käytännössä vie asioita taaksepäin, koska joko puuttuu rahaa, työntekijöitä tai molempia.
Valitettavan hyviä esimerkkejä on monia. Otetaan ensin hoitajamitoitus. Tarkoitus oli toki hyvä eli lisätä hoitaja vanhusten hoitoon ja siten parantaa vanhusten elämänlaatua. Tässä uskossa hoitajamitoitus säädettiin, vaikka ei ollut tietoa siitä miten se rahoitetaan ja mistä saadaan hoitajat. Hallitus on jo kerran pakittanut hoitajamitoituksen aikataulussa ja todennäköisesti vielä toisen kerran pakittaa, mutta silti vahinkoa on jo saatu aikaan. Monissa yksiköissä on vapaita paikkoja, mutta niihin ei voida ottaa asukkaita, koska hoitajia asukasta kohden ei ole riittävästi. Tämän seurauksena ruuhkautuvat nyt sairaaloiden päivystykset ja koko terveydenhoitojärjestelmä yskii.
Toinen esimerkki löytyy koulumaailmasta. Kaikkien mielestä olisi hienoa, että erityislapset voisivat osallistua opetukseen ihan tavallisessa luokassa omassa lähikoulussaan. Käytännössä inkluusio on kuitenkin johtanut oppimistulosten heikentymiseen. Jotta erityislapset voisivat pärjätä tavallisessa luokassa tarvittaisiin niin paljon kouluavustajia, että se ei ole taloudellisesti mahdollista ja vaikeaa ylipäätään rekrytoida niin monia uusia työntekijöitä. Käytännössä inkluusio on tehnyt opettajien työstä raskaamman ja moni harkitsee alanvaihtoa. Uudistus on siis epäonnistunut, vaikka tarkoitus on ollut hyvä.
Kolmas esimerkki on ajankohtainen energiapolitiikka. Suomessa on vahvasti viime vuosina edistetty tuuli- ja aurinkovoiman rakentamista. Molemmat ovat kannatettavia. Valitettavasti vaan silloin, kun sähköä eniten tarvitaan, niin ei paista, eikä tuule. Kova into uusiutuvan energian suuntaan on ajanut alas turvetuotantoa ja vesivoiman kehittämismahdollisuudet ja juuri nyt niitä molempia kipeästi tarvittaisiin säätövoimaksi, kun pörssisähkön hinta on hurja.
Nämä esimerkit osoittavat, että realismi on päätöksenteossa erittäin tärkeää pitää mielessä. Jos realismi ei ole, niin parhaasta tulee hyvän vihollinen ja se ei ole kenenkään edun mukaista.
SUNNUNTAINA NOKIAN JOULUMARKKINOILLA
Sunnuntaina Nokian Kokoomus on liikkeellä joulumarkkinoilla. Olen siellä tavattavissa klo 12-13. Tervetuloa keskustelemaan!
HYVÄÄ JOULUN AIKAA!
Eduskunta istuu vielä ensi viikolla, mutta viikkoviesti jää nyt joululomalle eli palaamme asiaan loppiaisen jälkeen. Hyvää Joulun aikaa!
Arto
