Arvoisa lukija,
Ensi sunnuntaina Suomelle valitaan uusi Tasavallan Presidentti seuraavalle kuusivuotiskaudelle. Vaali kiinnostaa kansalaisia todella paljon. Ennakkoon äänesti ennätysmäärä suomalaisia eli peräti 46,4 % ja Pirkanmaalla jopa puolet. Vaaleja ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Tilanne on sen verran tasainen, että vasta vaalipäivän äänet ratkaisevat presidentin. Näin siitä huolimatta, että Alexander Stubb on ollut kaikissa gallupeissa johdossa.
Äänestysaktiivisuudessa on isoja paikkakuntakohtaisia eroja. Näin on esimerkiksi Pirkanmaan vaalipiirissä. Tampereella ennakkoon äänestäneitä oli peräti 56,1 % ja monissa Tampereen kehyskunnissa myös yli 50 %. Ne ovat kuntia, joissa Pekka Haavisto ja Alexander Stubb saivat hyvin ääniä jo ensimmäisellä kierroksella. Sitä vastoin Pirkanmaan reuna-alueilla, missä Jussi Halla-Aho oli ykkönen ja myös Olli Rehn menestyi kohtuullisesti, äänestysprosentti on selvästi alhaisempi, tyypillisesti 40-45 % välillä.
Vielä riittää siis tehtävää. Valtaosa Jussi Halla-Ahon ja Olli Rehnin kannattajista äänestänee Stubbia, jonka arvomaailma on heitä lähempänä. Viime hetken kampanjointi kannattaakin kohdistaa juuri näihin ryhmiin ja heidän kannustamiseen ääniuurnille. Tätä työtä lähden myös itse huomenna tekemään. Ensin aloitetaan kotikentältä Sastamalan torilta ja sitten suunnataan Huittisiin, Euraan, Poriin, Kankaanpäähän ja Karviaan. Tervetuloa keskustelemaan ja kampanjoimaan!
klo 9.00-10.30 Vammalan tori
klo 11.00-11.45 Huittinen, Liikenneasema Härkäpakari, Risto Rytin katu 2
klo 12.15-13.00 Eura, K-Supermarket, Satakunnankatu 13
klo 14.00-14.30 Pori, Kauppakeskus Puuvillan Stubbila, Siltapuistokatu 14
klo 15.15-16.00 Kankaanpää, K-Citymarket, Keskuskatu 39
klo 16.30-17.00 Karvia, St1, Kylä-Karviantie 27
Lisäksi Pirkanmaan Kokoomus järjestää tapahtumia eri puolilla Pirkanmaata:
PERJANTAI 9.2.
18.00–22.00 Tampereen Kokoomuksen nuorten yögrilli Keskustorilla
LAUANTAI 10.2.
10.00–12.00 Stubbila Onkkaalan torilla, Pälkäne
Tarjolla presidenttikahvia ja Aleksanterinleivoksia.
10.00–15.00 Hämeenkyrön Stubbila avoinna, Valtakatu 55
Orivedellä paikalliset kokoomuslaiset yhdistys- ja kunta-aktiivit torilla
Loppukirin aika! Tarjolla grillimakkaraa 200 ensimmäiselle ja pakkaskeliin hyvin sopivaa Antin kuumaa mustaherukkamehua.
11.00–12.00 Pop-up Stubbila, Suupantori, Pirkkala
Paikalla Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja Jari Andersson.
9.00 alkaen Vammalan torilla grilli kuumana
Työministeri Arto Satonen paikalla 9.00–10.30.
10.00–13.00 Sastamalan Stubbilassa kahvipannu kuumana, Onkiniemenkatu 12.
Tarjolla Mamin leipomaa pullaa.
17.30 alkaen tapaaminen ja keskustelua Stubbilassa, Keskustori 1, Tampere
Mukana tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sekä kansanedustaja Sofia Vikman.
18.00–22.00 Tampereen Seudun Kokoomusnuorten yögrilli Keskustorilla
SUNNUNTAI 11.2.
19.00 alkaen vaalivalvojaiset ravintola Tillikassa, Hämeenkatu 14, Tampere
Iltaa vauhdittaa DJ Topi.
TIISTAI 13.2.
10.00–12.00 Kiitoskahvit, Stubbila Keskustori 1, Tampere
Kakkukahvit 50:lle ensimmäiselle.
LAUANTAI 17.2.
13.00–15.00 Kiitoskaffit Hämeenkyrön Stubbilassa, Valtakatu 55
Viikkoviestin lopuksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä puheeni Tammisunnuntain juhlassa Sastamalassa 28.1.2024:
Työministeri Arto Satonen
VIP SASTAMALA RY:N TAMMISUNNUNTAIN ETAPPIJUHLA, VAMMALA
Arvoisat kuulijat, hyvä juhlayleisö!
Tammisunnuntai muistetaan Suomen historiassa vapaussodan alkupäivänä, jolloin venäläiset riisuttiin Pohjanmaalla aseista. Eduskunnan hyväksymää Suomen itsenäisyyttä lähdettiin vahvistamaan suojeluskunnista muodostuneen itsenäisen armeijan voimin. Venäläisten riisuminen aseista onnistui erinomaisesti, mutta samalla Leninin johtama kommunistihallinto lähti aseistamaan punakaartia. Tästä seurasi verinen sota, joka oli eri vaiheineen erittäin kova. Nykyisen Sastamalan alueella käytiin useita kovia taisteluita ja lopulta punaiset perääntyessään polttivat Vammalan kauppalan. Ihmishenkien menetykset Sastamalassa nousivat suhteessa väestön määrään suurimpien joukkoon koko maassa, kun kaikki sodan vaiheet lasketaan yhteen.
Jälkikäteen historiallisia tapahtumia voi tarkastella laajemmasta perspektiivistä. Venäjän sisäinen hajaannus antoi ylipäätään Suomelle mahdollisuuden itsenäisyyteen, ja tähän tilaisuuteen silloinen poliittinen johtomme viisaasti tarttui. Suomi oli kuitenkin sisäisesti niin hajanainen, että demokraattiset voimat sosialidemokraattien puolella jäivät vähemmistöön ja työväki päätti ottaa vallan asevoimin. Mannerheimin johtama valkoinen armeija kuitenkin voitti sodan erityisesti jääkärien joukkoihin tuoman sotataidon ansiosta ja saksalaisten tuella. Valkoisten voitto vakiinnutti Suomen itsenäisyyden ja demokratian, johon myös sosiaalidemokraatit sodan jälkeen sitoutuivat.
Jälkikäteen voi vain jossitella historian tapahtumia. Lienee kuitenkin päivänselvää, että punaisten voitto olisi vienyt Suomen niin lähelle Neuvostoliittoa, että me olisimme kokeneet veljeskansamme Viron tai ainakin Unkarin kohtalon. Tärkeää oli myös, että 30-luvulla demokratia voitti Lapuan liikkeen heittämän haasteen, joka olisi onnistuessaan vienyt Suomen liian lähelle Hitlerin Saksaa.
Itsenäisyytemme säilymisen kannalta toisessa maailmansodassa olennaista oli tietenkin kansakunnan yhtenäisyys, talvisodan henki ja veteraaniemme taistelu, jota maailmalla on laajalti ihailtu. Ratkaisevaa oli, että suomalaiset olivat kahden vuosikymmenen aikana hioutuneet yhdeksi kansaksi, joka kykeni puolustamaan maataan. Käsite aseveliakseli juontaa noilta vuosilta ja on vaikuttanut pitkälti sotien jälkeisen Suomen jälleenrakentamiseen ja kehittymiseen yhdeksi maailman vauraimmista ja onnellisimmista maista.
Arvoisat kuulijat,
Suomella on historian saatossa ollut aina hyvä johtajaonni. Kansakunnan johtoon on valittu henkilöitä, jotka ovat kulloinkin kyenneet tekemään oikeat johtopäätökset Suomen itsenäisyyden ja turvallisuuden kannalta olennaisista asioista.
Tällaisia henkilöitä ovat olleet mm. K. J. Ståhlberg demokratian vakiinnuttajana, P. E. Svinhufvud laillisuuden puolustajana, Kyösti Kallio kansakunnan yhtenäisyyden rakentajana, Risto Ryti isänmaan edun puolesta uhrautujana, Carl-Gustaf Mannerheim taitavana ylipäällikkönä, J. K. Paasikivi ja Urho Kekkonen rauhanrakentajina vaikeina aikoina ja tietenkin nyt väistyvä presidentti Sauli Niinistö Suomen NATO-jäsenyyden ja läntisen yhteistyön takuumiehenä.
Toivoa sopii – ja niin myös uskon – että tänään tai kahden viikosta päästä valittava tasavallan presidentti tulee myös täyttämään ne suuret saappaat, joita isänmaan johtajalta tässä maailmantilanteessa vaaditaan.
Arvoisat kuulijat,
Suomen turvallisuutta on aina arvioitava suhteessa Venäjään. Jokainen varusmies ja -nainen tietää, että vihollinen tulee aina idästä. Lännestä meillä ei ole ollut uhkaa satoihin vuosiin, eikä sellaista ole näköpiirissäkään. Päinvastoin Ruotsi on meidän läheisin liittolaisemme – ja toivottavasti hyvin pian myös NATO:n jäsen. Länsi on Suomelle luontainen liittolainen, koska juuri heidän kanssaan me jaamme yhteisen arvomaailmaan, kuten äskettäin edesmennyt presidentti Martti Ahtisaari usein muistutti.
Venäjä sen sijaan ollut läpi vuosisatojen Suomelle haasteellinen naapurivaltio. Suomalaisille tuttu sanonta ”Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni” pitää valitettavasti edelleen paikkansa.
Parasta aikaa kasakka yrittää ottaa haltuun Ukrainaa ja on aiheuttanut valtavaa tuhoa ja kärsimystä ukrainalaisille, ympäristölle ja koko maalle. Venäjän hyökkäyssodan seuraukset näemme myös täällä Sastamalassa, jossa meillä on satoja sotaa paenneita ukrainalaisia, jotka joutuivat jättämään kotinsa samalla tavoin kuin karjalaiset joutuivat aikoinaan.
Ukraina ja ukrainalaiset ansaitsevat kaiken tukemme.
He taistelevat oman isänmaansa ja vapautensa puolesta, mutta samalla he taistelevat myös koko läntisen maailman, ihmisoikeuksien, demokratian, omaisuudensuojan ja oikeusvaltion puolesta. Putinin Venäjä ei kunnioita näistä arvoista ainuttakaan ja se uskoo vain ja ainoastaan voimaa. On myös turha kuvitella, että Putinin hallinnon ja suurvalta-ajan nostalgiassa elävän Venäjän kiinnostus kohdistuisi vain Ukrainaan, vaikka epäilemättä sotaväsymystä kansan piirissä onkin. Nähtävissä ei ole myöskään Venäjän kääntyminen demokratiaksi. Oppositio on linnassa tai maanpaossa, eikä siitä ole Putinin hallinnon haastajaksi.
Hyvät kuulijat,
On siis oltava realisti ja ymmärrettävä, että Venäjä tulee olemaan potentiaalinen ongelma vielä pitkään, kuten se aika ajoin on aina historiassamme ollut. Euroopan on siis vahvistettava omaa puolustustaan. Suomi on tähän jo osaltaan lähtenyt ja investoi merkittävästi mm. ammustuotantoon ja uskon, että uusista investoinneista puolustusteollisuuteen kuullaan vielä tämän vuoden aikana. Tärkeää kuitenkin on, että Euroopan isot maat ymmärtävät tilanteen vakavuuden ja Viktor Orbanin kaltaiset omaan maalin potkijat eivät kykene halvaannuttamaan Ukrainan tukemista ja Euroopan varustautumista.
Euroopalle haasteen tuo myös globaali tilanne. Kiina on arvomaailmaltaan lähes Venäjään rinnastettava toimija, joka on taloudellisesti mahdollistanut Venäjän sodankäynnin lisäämällä merkittävästi kauppaansa Venäjän kanssa Ukrainan sodan aikana. Kiina on myös jatkuvasti uhitellut Taiwanin suuntaan ja polkenut rajusti omien vähemmistöjensä ihmisoikeuksia.
Kiina on myös ainoa valtio, joka aidosti voi haastaa USA:n maailman suurvaltana ja aikoo sen eittämättä myös tehdä. Aika näyttää, mihin se tulee johtamaan.
USA:n asema maailmanpoliisina on viime vuosina heikentynyt sekä sisäpoliittisista että taloudellisista syistä. Yhä edelleen USA on kuitenkin maailmanmahti ja Suomelle on erittäin tärkeää maiden kahdenvälisen yhteistyön tiivistyminen, jota viime syksynä allekirjoitettu DCA-sopimus alleviivaa. Läheinen puolustusyhteistyö USA:n kanssa on NATO-jäsenyyden ohella merkittävin Suomen saatavissa oleva turvatakuu.
USA:ssa on vaalivuosi edessä ja siihen sisältyy potentiaalisia riskitekijöitä. USA on sisäisesti jakautuneempi kuin koskaan. Taustalla muhii väestörakenteen muutokset etnisten ryhmien välillä, uskonnollinen fanaattisuus, aatteelliset ääriliikkeet oikealla ja vasemmalla, sekä keskiluokan pieneneminen ja aseman heikentyminen. Sisäiset jännitteet vievät huomion kansainvälisiltä tapahtumilta ja ennustettavissa on maan kääntyminen sisäänpäin ja toisaalta Kiinan uhan kasvaessa painopisteen siirtyminen Atlantilta Tyynelle valtamerelle. Tästä johtopäätöksen tulee olla, että kävi USA:n vaaleissa kuinka tahansa, Euroopan on varauduttava kantamaan jatkossa isompi vastuu omasta puolustuksestaan.
Arvoisat kuulijat,
Marsalkka C. G. E. Mannerheim totesi aikoinaan osuvasti, että eripuraisuus omissa joukoissa iskee tuhoisammin kuin vihollisen miekka. Suomen historia opettaa, että kansakunnan yhtenäisyys on äärimmäisen tärkeä asia. Toinen kiistaton tosiasia on se, että tärkeä osa itsenäisyyttä on taloudellinen riippumattomuus.
Ylivelkaantuva maa ei kykene vahvistamaan omaa puolustustaan, koska sen resurssit menevät akuuttien laskujen maksuun. Ylivelkaantuva maa ei myöskään kykene huolehtimaan kansalaistensa perustarpeista, jolloin riskinä on, että kaikki kansalaiset eivät koe isänmaataan puolustamisen arvoiseksi.
Suomen tilanne on vielä pelastettavissa. Maanpuolustustahtomme on erittäin korkea ja yhteiskuntamme vakaa. Meitä haastaa vaarallista vauhtia velkaantuva julkinen taloutemme ja sen vuoksi meidän on nyt tehtävä uudistuksia, jotka vahvistavat pienen maamme kilpailukykyä ja työllisyyttä, jotta yhteiskunnallinen vakaus ja Suomessa laajasti kannatettu pohjoismainen yhteiskuntamalli kestävät jatkossakin.
Arvoisat kuulijat,
Kansakunta, joka ei tunne historiaansa, ei osaa rakentaa tulevaisuuttaan. On erittäin tärkeää, että VIP Sastamalan kaltaiset toimijat pitävät yllä muistoa Tammisunnuntain tapahtumista ja itsenäisyytemme kohtalon hetkistä. Historian tapahtumien jakaminen lapsille ja vielä syntymättömille sukupolville on äärimmäisen tärkeää. Suomi on menestynyt itsenäisenä maana jo yli 100 vuotta ja tulemme menestymään jatkossakin, kun muistamme veteraanien ohjeen siitä, että kaveria ei jätetä ja olemme tarvittaessa valmiita puolustamaan perinteisiä arvojamme: kotia, uskontoa ja isänmaata.
Terveisin Arto
