|
25.11.2022

Arto Satosen viikkoviesti – Nuorisorikollisuus ja jengiytyminen kuriin

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla eduskunnan kyselytunnilla puhutti erityisesti nuorisorikollisuuden ja jengiväkivallan kasvu, mikä on saanut huolestuttavia piirteitä suurissa kaupungeissa, myös Tampereella, jossa poliisi juuri eilen pidätti 15 rikollisuudesta epäiltyä nuorta. Kyse on kuitenkin yhtä joukkoa suuremmasta ilmiöstä. Kokoomus julkaisi tästä asiasta oman linjapaperinsa ja 10 ehdotusta edustaja Kari Tolvasen johdolla jo helmikuussa. Käyn ne läpi tässä viestissä.

Viestin lopussa analyysiä ajankohtaisesta taloustilanteesta. Venäjän hyökkäyssodan, energiakriisin, inflaation ja sitä hillitsevän korkojen nousun johdosta taantuman riski on todellinen. Tässä tilanteessa erityisen suuri rooli tulee työmarkkinoiden toimivuudelle. Palaan tähän viestin lopussa.

NUORISORIKOLLISUUS JA JENGIYTYMINEN KURIIN – TARVITAAN KOVIA JA PEHMEITÄ KEINOJA

Suomessa ollaan totuttu siihen, että kadulla saa kulkea turvallisesti yksin myös öisin. Viime aikaiset tapahtumat Helsingissä, Turussa ja Tampereella ovat kuitenkin olleet hyvin huolestuttavia. Nuoret rikolliset ovat hyökänneet satunnaisten kulkijoiden kimppuun, varastaneet ja jopa pahoinpidelleet. Ruotsissa nuorisoväkivalta nousi jopa vaaleissa keskeiseksi teemaksi, koska ongelma on niin mittava. Usein taustalla ovat toisen polven maahanmuuttajanuoret, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa yhteiskunnassa. Ruotsin tie ei saa olla Suomen tie.

Kokoomus laati toimenpideohjelman nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen kitkemiseksi jo viime helmikuussa. Toivottavasti Marinin hallitus herää nyt viemään eteenpäin näitä ehdotuksia.

Kokoomuksen keskeiset ehdotukset ovat:

  1. Nuoria on tuettava nykyistä vaikuttavammin

– terapiatakuu

– yksilöllinen puuttuminen häiriökäyttäytymiseen kouluissa

– harrastustakuu

– nuorisopalveluihin panostaminen

  1. Lastensuojelu kuntoon

– lastensuojelun resursseja ja viranomaisten toimivaltuuksia lisättävä

– kouluväkivaltaan nollatoleranssi

  1. Ennaltaehkäisevää ankkuritoimintaa ja KRP:n koordinoimaa EXIT- toimintaa kehitettävä

 

  1. Viranomaisten välistä tiedonvaihtoa tehostettava

 

  1. Poliisien määrää lisättävä ja viranomaisten toimintavaltuuksia laajennettava.

– Poliisien määrä nostettava yli 8000 poliisiin

 

  1. Rikokseen liittyminen jengien välienselvittelyyn on säädettävä rikoksen koventamisperusteeksi

 

  1. Ampuma-aserikoksista tuomittavia rangaistuksia kovennettava

 

  1. Rikoshyödyn poisottamista helpotettava

 

  1. Turvallisuuden edistäminen ja rikollisuuden ennalta-ehkäiseminen säädettävä myös kuntien tehtäväksi

 

  1. Kotouttamispolitiikkaan tehtävä korjausliike.

Järjestän tästä asiasta keskustelutilaisuuden Tampereen Kauppaseuran tiloissa (Aleksis Kiven katu 15) 14.12. Klo 17.30 alkaen , jossa puhujina ovat kansanedustaja Kari Tolvanen ja Sisä-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä. Ilmoittautua voi vastaamalla tähän viestiin tai osoitteeseen noora.kalli@eduskunta.fi

Tervetuloa!

TYÖMARKKINOIDEN DYNAAMISUUS KOROSTUU TAANTUMAN UHATESSA

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen aiheuttamat seurausvaikutukset energian hintoihin ja inflaatioon ovat ajamassa läntistä Eurooppaa taantumaan. Suomen osalta taantuman riski tulee erityisesti Saksan kautta, koska se on tärkeä kauppakumppani. Talouden kuva on kuitenkin ristiriitainen. Monissa maissa eletään edelleen työvoimapulan aikaa. Näin on erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa työllisyystilanne on hyvä ja monilla aloilla vallitsee työvoimapula.

Uusimman työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys Suomessa oli 8,8%. Avoimien työpaikkojen määrä oli hieman laskenut vuodentakaisesta, mutta edelleen luku on hyvin korkea. Avoimia työpaikkoja oli kaikkiaan lokakuussa auki 160 500 ja uusiakin oli tullut viimeisen kuukauden aikana 79 800. Työtä on siis eri aloilla edelleen tarjolla laajasti.

On kuitenkin todennäköistä, että kansalaisten ostovoiman heikentyminen ja tärkeimpien vientimaiden vaipuminen taantumaan tulee vaikuttamaan työllisyyteen ja talouskasvuun myös Suomessa. Yritys- ja toimialakohtaiset erot tulevat todennäköisesti olemaan suuria. Tulemme siis kuulemaan samaan aikaan sekä ilmoituksia uusista YT-neuvotteluista ja irtisanomisista, että edelleen puhetta myös työvoimapulasta. Osa työnantajista joutuu siis vähentämään työvoimaa, mutta samaan aikaan osa yrittää epätoivoisesti saada avoimia työpaikkoja täyteen.

Työllisyyden kuvan ollessa kaksijakoinen, korostuu työvoiman dynaamisuus. Avainasiaksi tulee työnsä menettävien nopea siirtyminen uuteen työhön ja alan vaihdon helpottaminen. Yksi osa Suomen jäykkiä työmarkkinoita on se, että hyvin moniin tehtäviin vaaditaan muodollinen pätevyys, jota ei ole nopeasti saatavissa. Viime vuosina on esimerkiksi ammatillista koulutusta viety näyttöperusteiseen suuntaan, jossa aiempaa osaamista arvostetaan, mutta se työ on edelleen kesken.

Erityisesti terveydenhoitoala suorastaan huutaa työvoimaa, mutta edes kaikki alan koulutuspaikat ei täyty. Työllisyystilanteen muuttuessa sote-alan vetovoima luotettavana palkanmaksajana varmasti kasvaa, mutta alalle siirtymistä tulee edelleen helpottaa niiden osalta, joilla on työuran aikana hankittua osaamista tai esimerkiksi omaishoitajana hankittua kokemusta.

Tärkeä asia on myös työn teon kannattavuus. Työn verotusta on kevennettävä ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastettava ja lyhennettävä, jotta töiden vastaanottaminen myös oman alan ulkopuolelta tulee houkuttelevammaksi. Se on tässä tilanteessa ihan välttämättömyys, koska kansantalous ei kestä samanaikaisesti työvoimapulaa ja massatyöttömyyttä. TE-palveluiden on myös toimittava siten, että ne tarjoavat tehokkaasti ja yksilöllisesti työnsä menettäneille uusia mahdollisuuksia ja tarvittavaa täydennyskoulutusta, jotta avoimet työpaikat saadaan täyttymään nykyistä nopeammin.

Hyvää viikonloppua toivottaen

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.